2 Kralji 9
1 Prerok Elizej je poklical enega izmed preroških otrok in mu rekel: »Opaši svoja ledja, v svojo roko vzemi to stekleničko olja in pojdi v Ramót Gileád
Mutta Elisa propheta kutsui yhden prophetain poikia ja sanoi hänelle: vyötä kupees ja ota tämä öljyastia kätees, ja mene Gileadin Ramotiin.
2 in ko prideš tja, tam poglej za Jehújem, sinom Józafata, Nimšíjevim sinom in vstopi in naj vstane izmed svojih bratov in ga odvedi v notranjo sobo.
Ja kuin tulet sinne, niin sinä näet siellä Jehun Josaphatin pojan Nimsin pojan, mene ja nosta häntä veljeinsä keskeltä, ja vie hänet sisäiseen kamariin;
3 Potem vzemi stekleničko olja, ga izlij na njegovo glavo in reci: ›Tako govori Gospod: ›Mazilil sem te za kralja nad Izraelom.‹‹ Potem odpri vrata, zbeži in ne obotavljaj se.«
Ota öljyastia ja kaada se hänen päänsä päälle, ja sano: näin sanoo Herra: minä olen voidellut sinun Israelin kuninkaaksi; ja sinun pitää oven avaaman ja pakeneman, eikä siekaileman.
4 Tako je mladenič, mladi mož prerok, odšel do Ramót Gileáda.
Ja prophetan palvelia nuorukainen läksi matkaan, Gileadin Ramotiin.
5 Ko je prišel, glej, so poveljniki vojske sedeli in rekel je: »Naročilo imam zate, oh poveljnik.« Jehú je rekel: »Za katerega izmed nas vseh?« Rekel je: »Zate, oh poveljnik.«
Ja kuin hän tuli sisälle, katso, siellä istuivat sotaväen päämiehet, ja hän sanoi: sinä päämies, minulla on jotakin sinulle sanomista. Jehu sanoi: kenelle meistä kaikista? Hän sanoi: sinulle, päämies.
6 Ta je vstal in odšel v hišo in na njegovo glavo je izlil olje ter mu rekel: »Tako govori Gospod, Izraelov Bog: ›Mazilil sem te za kralja nad Gospodovim ljudstvom, celó nad Izraelom.
Niin hän nousi ja meni sisälle huoneesen, ja hän vuodatti öljyä hänen päänsä päälle, ja sanoi hänelle: näin sanoo Herra Israelin Jumala: minä olen sinun voidellut Israelin, Herran kansan kuninkaaksi.
7 Udaril boš hišo svojega gospodarja Ahába, da lahko maščujem kri svojih služabnikov prerokov in kri vseh Gospodovih služabnikov pri Jezabelini roki.
Ja sinun pitää lyömän herras Ahabin huoneen; sillä minä vaadin minun palveliaini prophetain veren ja kaikkein Herran palveliain veren Isebelin kädestä;
8 Kajti celotna Ahábova hiša bo uničena in od Ahába bom iztrebil tistega, ki lula proti zidu in tistega, ki je zaprt in je ostal v Izraelu.
Niin että kaikki Ahabin huone pitää hukkuman: ja minä hävitän Ahabista sen, joka vetensä seinään heittää, ja suljetun ja hyljätyn Israelissa,
9 Ahábovo hišo bom naredil podobno hiši Nebátovega sina Jerobeáma in podobno hiši Ahíjevega sina Bašája
Ja teen Ahabin huoneen niinkuin Jerobeaminkin Nebatin pojan huoneen, ja niinkuin Baesan Ahian pojan huoneen.
10 in psi bodo pojedli Jezabelo na jezreélskem deležu in nikogar ne bo, da bi jo pokopal.‹« In odprl je vrata ter zbežal.
Ja koirat pitää syömän Isebelin Jisreelin pellolla, ja ei yksikään pidä häntä hautaaman. Ja hän avasi oven ja pakeni.
11 Potem je Jehú prišel k služabnikom svojega gospoda in nekdo mu je rekel: » Ali je vse dobro? Zakaj je ta nori človek prišel k tebi?« Rekel jim je: »Poznate moža in njegovo govorjenje.«
Ja kuin Jehu läksi ulos herransa palveliain tykö, sanoivat he hänelle: onko rauha? minkätähden tämä mielipuoli on tullut sinun tykös? Hän sanoi heille: te tunnette miehen hyvin, ja mitä hän puhuu.
12 Rekli so: » To je laž. Povej nam torej.« Rekel je: »Tako in tako mi je rekel, rekoč: ›Tako govori Gospod: ›Mazili sem te za kralja nad Izraelom.‹«
He sanoivat: ei se ole totta; sano sinä se meille. Hän sanoi: niin ja niin on hän puhunut minun kanssani ja sanonut: näin sanoo Herra: minä olen voidellut sinun Israelin kuninkaaksi.
13 Potem so pohiteli in vsak mož je vzel svojo obleko in jo položil pod njega na vrhu stopnic in zatrobili so s šofarji, rekoč: »Jehú je kralj.«
Niin he kiiruhtivat, ja jokainen otti vaatteensa, ja panivat hänen allensa korkialle astuimelle, ja puhalsivat pasunalla, ja sanoivat: Jehu on tullut kuinkaaksi.
14 Tako je Jehú, Józafatov sin, Nimšíjev sin, koval zaroto zoper Joráma. (Torej Jorám se je zadrževal v Ramót Gileádu, on in ves Izrael, zaradi sirskega kralja Hazaéla.
Niin Jehu Josaphatin poika Nimsin pojan teki liiton Joramia vastaan; mutta Joram vartioitsi Ramotia Gileadissa kaiken Israelin kanssa Hasaelia Syrian kuningasta vastaan.
15 Toda kralj Jorám se je vrnil, da bi bil v Jezreélu ozdravljen ran, ki so mu jih zadali Sirci, ko se je bojeval s sirskim kraljem Hazaélom.) Jehú je rekel: »Če tako mislite, potem naj nihče ne gre naprej niti naj ne zbeži iz mesta, da bi šel to povedat v Jezreél.«
Mutta kuningas Joram oli palannut Jisreeliin parannettavaksi niistä haavoista, jotka Syrialaiset häneen lyöneet olivat, kuin hän soti Hasaelin Syrian kuinkaan kanssa. Ja Jehu sanoi: jos se teidän mieleenne on, niin ei pidä yhdenkään pääsemän kaupungista menemään ja ilmoittamaan Jisreeliin.
16 Tako je Jehú jahal na bojnem vozu in odšel v Jezreél, kajti tam je ležal Jorám. In Judov kralj Ahazjá je prišel dol, da vidi Joráma.
Ja Jehu matkusti ratsain ja meni Jisreeliin; sillä Joram sairasti siellä, ja Ahasia Juudan kuningas oli mennyt karsomaan Joramia.
17 Tam je stal stražar na stolpu v Jezreélu in ogledoval Jehújevo skupino, medtem ko je prihajala in rekel: »Vidim skupino.« Jorám je rekel: »Vzemi konjenika in ga pošlji, da jih sreča in naj reče: › Ali je mir?‹«
Mutta vartia, joka tornin päällä Jisreelissä seisoi, sai nähdä Jehun joukon tulevan ja sanoi: minä näen yhden joukon. Niin sanoi Joram: ota yksi ratsasmies ja lähetä heitä vastaan, ja sano: onko rauha?
18 Tako je nekdo odšel na konjskem hrbtu, da ga sreča in rekel: »Tako govori kralj: › Je to mir?‹« Jehú je rekel: »Kaj imaš opraviti z mirom? Obrni se za menoj.« Stražar je povedal, rekoč: »Poslanec je prišel do njih, toda ne vrača se.«
Ja ratsasmies ajoi häntä vastaan ja sanoi: näin sanoo kuingas: onko rauha? Jehu sanoi: mitä sinä rauhasta tahdot? käänny minun taakseni! Vartia ilmoitti ja sanoi: sanansaattaja on tullut heidän tykönsä ja ei palaja.
19 Potem je poslal ven drugega, na konjskem hrbtu, ki je prišel k njim in rekel: »Tako govori kralj: › Ali je mir?‹« Jehú je odgovoril: »Kaj imaš opraviti z mirom? Obrni se za menoj.«
Niin lähetti hän toisen ratsasmiehen. Kuin se tuli hänen tykönsä, sanoi hän: näin sanoo kuningas: onko rauha? Jehu sanoi: mitä sinä rauhasta tahdot? käännä itses minun taakseni!
20 Stražar je povedal, rekoč: »Prišel je celo k njim, toda ne vrača se in vožnja je podobna vožnji Nimšíjevega sina Jehúja, kajti divje vozi.«
Sen ilmoitti vartia ja sanoi: hän on tullut heidän tykönsä ja ei palaja: ja sen ajo on niinkuin Jehun Nimsin pojan ajo; sillä hän ajaa niinkuin hän olis hullu.
21 Jorám je rekel: »Pripravite.« In njegov bojni voz je bil pripravljen. Izraelov kralj Jorám in Judov kralj Ahazjá sta odšla ven, vsak na svojem bojnem vozu in odšla sta ven zoper Jehúja in ga srečala na deležu Jezreélca Nabóta.
Niin sanoi Joram: valjastakaat! Ja he valjastivat hänen vaununsa. Ja he menivät ulos, Joram Israelin kuningas ja Ahasia Juudan kuningas, itsekukin vaunussansa, ja he läksivät ulos kohtaamaan Jehua, ja löysivät hänen Nabotin Jisreeliläisen pellolla.
22 Pripetilo se je, ko je Jorám zagledal Jehúja, da je rekel: » Ali je mir, Jehú?« Odgovoril je: »Kakšen mir, dokler je tako mnogo vlačugarstev in čaranj tvoje matere Jezabele?«
Ja kuin Joram näki Jehun, sanoi hän: Jehu, onko rauha? Hän sanoi: mikä rauha? Äitis Isebelin huoruus ja noituus tulee aina suuremmaksi.
23 Jorám je obrnil svoji roki, pobegnil in rekel Ahazjáju: » To je izdaja, oh Ahazjá.«
Niin Joram kohta käänsi kätensä ympäri ja pakeni, ja sanoi Ahasialle: tässä on petos, Ahasia.
24 Jehú je z vso svojo močjo napel lok in zadel Jehoráma med lopatici in puščica je izšla pri njegovem srcu in zgrudil se je na svoj bojni voz.
Mutta Jehu sivui joutsen ja ampui Joramia lapaluiden välille, niin että nuoli meni hänen sydämensä lävitse, ja hän putosi maahan vaunuistansa.
25 Potem je Jehú rekel svojemu poveljniku Bidkárju: »Poberi ga in vrzi ga na delež polja Jezreélca Nabóta, kajti spomni se, kako je Gospod nanj položil to breme, ko sva jaz in ti skupaj jahala za njegovim očetom Ahábom:
Ja Jehu sanoi päämiehellensä Bidekarille: ota ja heitä häntä Nabotin Jisreeliläisen pellolle; sillä muista, koska minä ja sinä seurasimme hänen isäänsä Ahabia yhdessä ajaen, että Herra nosti tämän kuorman hänen päällensä.
26 ›Zagotovo sem včeraj videl Nabótovo kri in kri njegovih sinov, govori Gospod, in jaz te bom poplačal na tem deležu, govori Gospod.‹ Sedaj ga torej vzemi in vrzi na kos zemlje, glede na Gospodovo besedo.«
Mitämaks, sanoi Herra, minä kostan sinulle tällä pellolla Nabotin ja hänen poikansa veren, jonka minä eilen ehtoona näin; niin ota nyt häntä ja heitä pellolle Herran sanan jälkeen.
27 Toda ko je Judov kralj Ahazjá to videl, je zbežal po poti vrtne hiše. Jehú je sledil za njim in rekel: »Udarite tudi njega na bojnem vozu.« Storili so tako ob vzponu na Gur, ki je poleg Jibleáma. In pobegnil je v Megído ter tam umrl.
Kuin Ahasia Juudan kuningas sen näki, pakeni hän kryytimaan huoneen tietä; mutta Jehu ajoi häntä takaa ja sanoi: lyökäät myös häntä vaunuissansa Gurin vastamäessä, joka on Jiblamin tykönä. Ja hän pakeni Megiddoon ja kuoli siellä.
28 Njegovi služabniki so ga na bojnem vozu prenesli v Jeruzalem in ga pokopali v njegovem mavzoleju, z njegovimi očeti, v Davidovem mestu.
Ja hänen palveliansa antoivat hänen viedä vaunulla Jerusalemiin; ja he hautasivat hänen omaan hautaansa, hänen isäinsä kanssa Davidin kaupunkiin.
29 V enajstem letu Ahábovega sina Joráma je nad Judom začel kraljevati Ahazjá.
Mutta Ahasia hallitsi Juudassa Joramin Ahabin pojan ensimäisenä vuotena toistakymmentä.
30 Ko je Jehú prišel v Jezreél, je Jezabela slišala o tem in si naličila svoj obraz, okrasila svojo glavo in pogledala skozi okno.
Ja kuin Jehu tuli Jisreeliin, ja Isebel sai sen kuulla, voiteli hän kasvonsa ja kaunisti päänsä, ja katseli akkunan lävitse.
31 Ko je Jehú vstopil pri velikih vratih, je rekla: » Ali je imel Zimrí, ki je usmrtil svojega gospodarja, mir?«
Ja kuin Jehu tuli portista sisälle, sanoi hän: kävikö Simrin hyvästi, joka tappoi herransa?
32 Svoj obraz je povzdignil proti oknu in rekel: »Kdo je na moji strani? Kdo?« K njemu so pogledali dva ali trije evnuhi.
Ja hän nosti kasvonsa ylös akkunaan ja sanoi: kuka on tässä minun tykönäni? Niin käänsi itsensä hänen puoleensa kaksi eli kolme palveliaa.
33 Rekel je: »Vrzite jo dol.« Tako so jo vrgli dol in nekaj njene krvi je poškropilo zid in konje; in pomendral jo je pod stopalom.
Hän sanoi: syöskäät hänet ulos! ja he syöksivät hänen ulos, ja seinä ja hevoset priiskoitettiin hänen verestänsä, ja hän tallattiin maahan.
34 Ko je vstopil, je jedel, pil in rekel: »Pojdite, poglejte sedaj to prekleto žensko in jo pokopljite, kajti kraljeva hči je.«
Ja kuin hän oli tullut sisälle, ja oli syönyt ja juonut, sanoi hän: korjatkaat kuitenkin sitä kirottua ja haudatkaat häntä; sillä hän on kuninkaan tytär.
35 Odšli so, da jo pokopljejo, toda niso našli od nje več kot lobanjo, stopala in dlani njenih rok.
Kuin he menivät pois häntä hautaamaan, niin ei he löytäneet hänestä muuta mitään kuin pääkallon ja jalat ja paljaat kämmenet.
36 Zato so ponovno prišli in mu povedali. Rekel je: »To je beseda od Gospoda, ki jo je govoril po svojem služabniku, Tišbéjcu Eliju, rekoč: ›V Jezreélovem deležu bodo psi jedli Jezabelino meso.
Ja he tulivat jälleen ja sanoivat hänelle sen; hän sanoi: tämä on nyt se minkä Herra puhui palveliansa Elian Tisbiläisen kautta ja sanoi: Jisreelin pellolla pitää koirain syömän Isebelin lihan.
37 In Jezabelino truplo bo kakor iztrebek na obličju polja v Jezreélovem deležu, tako da ne bodo rekli: ›To je Jezabela.‹«
Näin tuli Isebelin raato niinkuin loka kedolla, Jisreelin pellolla, ettei sanoa taidettu: tämä on Isebel.
