Propovednik 7

1 Bolje je ime nego dobro ulje, i dan smrtni nego dan u koji se ko rodi.

Hyvä nimi on parempi kuin kallis öljy, ja kuolinpäivä parempi kuin syntymäpäivä.

2 Bolje je iæi u kuæu gdje je žalost nego iæi u kuæu gdje je gozba, jer je ondje kraj svakoga èovjeka, i ko je živ, slaže u srce svoje.

Parempi kuin pitotaloon on mennä surutaloon, sillä siinä on kaikkien ihmisten loppu, ja elossa oleva painaa sen mieleensä.

3 Bolja je žalost nego smijeh, jer kad je lice neveselo, srce postaje bolje.

Suru on parempi kuin nauru, sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset.

4 Srce je mudrijeh ljudi u kuæi gdje je žalost, a srce bezumnijeh u kuæi gdje je veselje.

Viisaitten sydän on surutalossa, tyhmien sydän ilotalossa.

5 Bolje je slušati karanje mudroga nego da ko sluša pjesmu bezumnijeh.

Parempi on kuulla viisaan nuhdetta, kuin olla kuulemassa tyhmien laulua;

6 Jer kao što prašti trnje pod loncem, taki je smijeh bezumnikov; i to je taština.

sillä niinkuin orjantappurain rätinä padan alla, on tyhmän nauru. Ja sekin on turhuutta.

7 Nasilje obezumljuje mudroga, i poklon izopaèuje srce.

Sillä väärä voitto tekee viisaan hulluksi, ja lahja turmelee sydämen.

8 Bolji je kraj stvari nego poèetak joj; bolji je ko je strpljiva duha negoli ko je ponosita duha.

Asian loppu on parempi kuin sen alku, ja pitkämielinen on parempi kuin korkeamielinen.

9 Ne budi nagao u duhu svom na gnjev, jer gnjev poèiva u njedrima bezumnijeh.

Älköön mielesi olko pikainen vihaan, sillä viha majautuu tyhmäin poveen.

10 Ne govori: šta je to, te su preðašnji dani bili bolji od ovijeh? jer ne bi bilo mudro da za to pitaš.

Älä sano: "Mikä siinä on, että entiset ajat olivat paremmat kuin nykyiset?" Sillä sitä et viisaudesta kysy.

11 Dobra je mudrost s imanjem, i korisna je onima koji vide sunce.

Viisaus on yhtä hyvä kuin perintöosa ja on etu niille, jotka ovat näkemässä aurinkoa.

12 Jer je mudrost zaklon, i novci su zaklon; ali je pretežnije znanje mudrosti tijem što daje život onome ko je ima.

Sillä viisauden varjossa on kuin rahan varjossa, mutta tieto on hyödyllisempi: viisaus pitää haltijansa elossa.

13 Pogledaj djelo Božije; jer ko može ispraviti što on iskrivi?

Katso Jumalan tekoja; sillä kuka voi sen suoristaa, minkä hän on vääräksi tehnyt?

14 U dobro vrijeme uživaj dobro, a u zlo vrijeme gledaj, jer je Bog stvorio jedno prema drugom zato da èovjek ne zna šta æe biti.

Hyvänä päivänä ole hyvillä mielin, ja pahana päivänä ymmärrä, että toisen niinkuin toisenkin on Jumala tehnyt, koskapa ihminen ei saa mitään siitä, mikä hänen jälkeensä tulee.

15 Svašta vidjeh za vremena taštine svoje: pravednika koji propada u pravdi svojoj, i bezbožnika koji dugo živi u svojoj zloæi.

Kaikkea olen tullut näkemään turhina päivinäni: on vanhurskaita, jotka hukkuvat vanhurskaudessaan, ja on jumalattomia, jotka elävät kauan pahuudessaan.

16 Ne budi suviše pravedan ni suviše mudar; zašto bi sebe upropastio?

Älä ole kovin vanhurskas äläkä esiinny ylen viisaana: miksi tuhoaisit itsesi?

17 Ne budi suviše bezbožan ni lud; zašto bi umro prije vremena?

Älä ole kovin jumalaton, äläkä ole tyhmä: miksi kuolisit ennen aikaasi?

18 Dobro je da držiš jedno a drugo da ne puštaš iz ruke; jer ko se boji Boga izbaviæe se od svega.

Hyvä on, että pidät kiinni toisesta etkä hellitä kättäsi toisestakaan, sillä Jumalaa pelkääväinen selviää näistä kaikista.

19 Mudrost krijepi èovjeka više nego deset knezova koji su u gradu.

Viisaus auttaa viisasta voimakkaammin kuin kymmenen vallanpitäjää, jotka ovat kaupungissa.

20 Doista nema èovjeka pravedna na zemlji koji tvori dobro i ne griješi.

Sillä ei ole maan päällä ihmistä niin vanhurskasta, että hän tekisi vain hyvää eikä tekisi syntiä.

21 Ne uzimaj na um svašta što se govori, ako bi i slugu svojega èuo gdje te psuje;

Älä myöskään pane mieleesi kaikkia puheita, mitä puhutaan, ettet kuulisi palvelijasi sinua kiroilevan.

22 Jer srce tvoje zna da si i ti više puta psovao druge.

Sillä oma sydämesikin tietää, että myös sinä olet monta kertaa kiroillut muita.

23 Sve to ogledah mudrošæu i rekoh: biæu mudar; ali mudrost bješe daleko od mene.

Kaiken tämän olen viisaudella koetellut. Minä sanoin: "Tahdon tulla viisaaksi", mutta se pysyi minusta kaukana.

24 Što je tako daleko i vrlo duboko, ko æe naæi?

Kaukana on kaiken olemus ja syvällä, syvällä; kuka voi sen löytää?

25 Okretoh se srcem svojim da poznam i izvidim i iznaðem mudrost i razum, i da poznam bezbožnost ludosti i ludost bezumlja.

Minä ryhdyin sydämessäni oppimaan, miettimään ja etsimään viisautta ja tutkistelun tuloksia, tullakseni tuntemaan jumalattomuuden typeryydeksi ja tyhmyyden mielettömyydeksi.

26 I naðoh da je grèa od smrti žena kojoj je srce mreža i pruglo, kojoj su ruke okovi; ko je mio Bogu, saèuvaæe se od nje, a grješnika æe uhvatiti ona.

Ja minä löysin sen, mikä on kuolemaa katkerampi: naisen, joka on verkko, jonka sydän on paula ja jonka kädet ovat kahleet. Se, joka on otollinen Jumalan edessä, pelastuu hänestä, mutta synnintekijä häneen takertuu.

27 Gle, to naðoh, veli propovjednik, jedno prema drugom, tražeæi da razumijem.

Katso, tämän minä olen löytänyt, sanoi saarnaaja, pyrkiessäni asia asialta löytämään tutkistelun tulosta;

28 Još traži duša moja, ali ne naðoh. Èovjeka jednoga u tisuæi naðoh, ali žene meðu svjema ne naðoh.

mitä sieluni on yhäti etsinyt, mutta mitä en ole löytänyt, on tämä: olen löytänyt tuhannesta yhden miehen, mutta koko siitä luvusta en ole löytänyt yhtäkään naista.

29 Samo, gle, ovo naðoh: da je Bog stvorio èovjeka dobra; a oni traže svakojake pomisli.

Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt: että Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia.