Jó 16

1 Então respondeu Job, e disse:

Job vastasi ja sanoi:

2 Tenho ouvido muitas coisas como estas: todos vós sois consoladores molestos.

"Tuonkaltaista olen kuullut paljon; kurjia lohduttajia olette kaikki.

3 Porventura não terão fim estas palavras de vento? ou que te irrita, para assim responderes?

Eikö tule jo loppu tuulen pieksämisestä, vai mikä yllyttää sinua vastaamaan?

4 Falaria eu também como vós falais, se a vossa alma estivesse em lugar da minha alma? ou amontoaria palavras contra vós, e menearia contra vós a minha cabeça?

Voisinhan minä myös puhua niinkuin tekin, jos te olisitte minun sijassani; voisin sommitella sanoja teitä vastaan ja ilkkuen nyökytellä teille päätäni,

5 Antes vos fortaleceria com a minha boca, e a consolação dos meus lábios abrandaria a dor.

rohkaista teitä suullani ja tuottaa huojennusta huulteni lohduttelulla.

6 Se eu falar, a minha dor não cessa, e, calando-me eu, que mal me deixa?

Jos puhun, ei tuskani helpota, ja jos lakkaan, lähteekö se sillä?

7 Na verdade, agora me molestou: tu assolaste toda a minha companhia.

Mutta nyt hän on minut uuvuttanut. Sinä olet hävittänyt koko minun joukkoni

8 Testemunha disto é que já me fizeste enrugado, e a minha magreza já se levanta contra mim, e no meu rosto testifica contra mim.

ja olet minut kukistanut-siitä muka tuli todistaja-ja raihnauteni nousi minua vastaan, syyttäen minua vasten silmiä.

9 Na sua ira me despedaçou, e ele me perseguiu; rangeu os seus dentes contra mim: aguça o meu adversário os seus olhos contra mim.

Hänen vihansa raateli ja vainosi minua, hän kiristeli minulle hampaitansa. Viholliseni hiovat katseitaan minua vastaan,

10 Bocejam com a sua boca contra mim; com desprezo me feriram nos queixos, e contra mim se ajuntam todos.

he avaavat minulle kitansa ja lyövät häväisten minua poskille; kaikki he yhtyvät minua vastaan.

11 Entrega-me Deus ao perverso, e nas mãos dos ímpios me faz cair.

Jumala jättää minut poikaheittiöiden valtaan ja syöksee minut jumalattomain käsiin.

12 Descançado estava eu, porém ele me quebrantou; e pegou-me pela cerviz, e me despedaçou; também me pôs por seu alvo.

Minä elin rauhassa, mutta hän peljätti minut, hän tarttui minua niskaan ja murskasi minut. Hän asetti minut maalitaulukseen;

13 Cercam-me os seus flecheiros; atravessa-me os rins, e não me poupa, e o meu fel derrama em terra.

hänen nuolensa viuhuvat minun ympärilläni. Hän halkaisee munuaiseni säälimättä, vuodattaa maahan minun sappeni.

14 Quebranta-me com quebranto sobre quebranto: arremete contra mim como um valente.

Hän murtaa minuun aukon toisensa jälkeen ja ryntää kimppuuni kuin soturi.

15 Cosi sobre a minha pele o saco, e revolvi a minha cabeça no pó.

Minä ompelin säkin iholleni ja painoin sarveni tomuun.

16 O meu rosto todo está descorado de chorar, e sobre as minhas pálpebras está a sombra da morte:

Minun kasvoni punoittavat itkusta, ja silmäluomillani on pimeys,

17 Não havendo porém violência nas minhas mãos, e sendo pura a minha oração.

vaikkei ole vääryyttä minun käsissäni ja vaikka minun rukoukseni on puhdas.

18 Ah! terra, não cubras o meu sangue; e não haja lugar para o meu clamor!

Maa, älä peitä minun vertani, ja minun huudollani älköön olko lepopaikkaa!

19 Eis que também agora está a minha testemunha no céu, e a minha testemunha nas alturas.

Katso, nytkin on minun todistajani taivaassa ja puolustajani korkeudessa.

20 Os meus amigos são os que zombam de mim; os meus olhos se desfazem em lágrimas diante de Deus.

Ystäväni pitävät minua pilkkanansa-Jumalaan minun silmäni kyynelöiden katsoo,

21 Ah! se se pudesse contender com Deus pelo homem, como o filho do homem pelo seu amigo!

että hän hankkisi miehelle oikeuden Jumalaa vastaan ja ihmislapselle hänen lähimmäistään vastaan.

22 Porque se passarão poucos anos; e eu seguirei o caminho por onde não tornarei.

Sillä vähän on vuosia edessäni enää, ja sitten menen tietä, jota en palaja."