Psalmorum 119
1 Alleluja. Beati immaculati in via, qui ambulant in lege Domini.
Autuaat ovat ne, jotka viattomasti elävät, ja jotka Herran laissa vaeltavat.
2 Beati qui scrutantur testimonia ejus; in toto corde exquirunt eum.
Autuaat ovat ne, jotka hänen todistuksiansa pitävät, ja kaikesta sydämestä häntä etsivät.
3 Non enim qui operantur iniquitatem in viis ejus ambulaverunt.
Sillä, jotka hänen teissänsä vaeltavat, ei he tee mitään pahaa.
4 Tu mandasti mandata tua custodiri nimis.
Sinä olet käskenyt sangen visusti pitää sinun käskys.
5 Utinam dirigantur viæ meæ ad custodiendas justificationes tuas.
O jospa minun tieni ojennettaisiin pitämään sinun säätyjäs!
6 Tunc non confundar, cum perspexero in omnibus mandatis tuis.
Koska minä katson kaikkia sinun käskyjäs, niin en minä tule häpiään.
7 Confitebor tibi in directione cordis, in eo quod didici judicia justitiæ tuæ.
Minä kiitän sinua oikiasta sydämestä, ettäs opetat minulle vanhurskautes oikeudet.
8 Justificationes tuas custodiam; non me derelinquas usquequaque.
Sinun säätys minä pidän, älä minua ikänä hylkää.
9 In quo corrigit adolescentior viam suam? in custodiendo sermones tuos.
Kuinka nuorukainen tiensä puhdistais? kuin hän itsensä käyttää sinun sanas jälkeen.
10 In toto corde meo exquisivi te; ne repellas me a mandatis tuis.
Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni: älä salli minun eksyä sinun käskyistäs.
11 In corde meo abscondi eloquia tua, ut non peccem tibi.
Minä pidän sydämessäni sinun sanas, etten minä rikkoisi sinua vastaan.
12 Benedictus es, Domine; doce me justificationes tuas.
Kiitetty ole, sinä Herra: opeta minulle sinun säätyjäs!
13 In labiis meis pronuntiavi omnia judicia oris tui.
Minä luettelen huulillani kaikki sinun suus oikeudet.
14 In via testimoniorum tuorum delectatus sum, sicut in omnibus divitiis.
Minä iloitsen sinun todistustes tiellä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.
15 In mandatis tuis exercebor, et considerabo vias tuas.
Minä tutkistelen sinun käskyjäs, ja katselen sinun teitäs.
16 In justificationibus tuis meditabor: non obliviscar sermones tuos.
Minä halajan sinun oikeuttas, ja en unohda sinun sanojas.
17 Retribue servo tuo, vivifica me, et custodiam sermones tuos.
Tee hyvästi palvelialles, että minä eläisin ja sinun sanas pitäisin.
18 Revela oculos meos, et considerabo mirabilia de lege tua.
Avaa minun silmäni näkemään ihmeitä sinun laistas.
19 Incola ego sum in terra: non abscondas a me mandata tua.
Minä olen vieras maan päällä: älä peitä minulta käskyjäs.
20 Concupivit anima mea desiderare justificationes tuas in omni tempore.
Minun sieluni on muserrettu rikki ikävöitsemisestä, alati sinun oikeutes jälkeen.
21 Increpasti superbos; maledicti qui declinant a mandatis tuis.
Sinä rankaiset ylpiät kirotut, jotka sinun käskyistäs poikkeevat.
22 Aufer a me opprobrium et contemptum, quia testimonia tua exquisivi.
Käännä minusta pois pilkka ja ylönkatse; sillä minä pidän sinun todistukses.
23 Etenim sederunt principes, et adversum me loquebantur; servus autem tuus exercebatur in justificationibus tuis.
Istuvat myös päämiehet ja puhuvat minua vastaan; mutta sinun palvelias tutkistelee sinun säätyjäs.
24 Nam et testimonia tua meditatio mea est, et consilium meum justificationes tuæ.
Sinun todistukses ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.
25 Adhæsit pavimento anima mea: vivifica me secundum verbum tuum.
Minun sieluni tomussa makaa: virvoita minua sanas jälkeen.
26 Vias meas enuntiavi, et exaudisti me; doce me justificationes tuas.
Minä luen minun teitäni, ja sinä kuulet minua: opeta minulle sinun säätys.
27 Viam justificationum tuarum instrue me, et exercebor in mirabilibus tuis.
Anna minun ymmärtää sinun käskyis tie, niin minä puhun sinun ihmeistäs.
28 Dormitavit anima mea præ tædio: confirma me in verbis tuis.
Niin minä suren, että sydän sulaa minussa: vahvista minua sinun sanas jälkeen.
29 Viam iniquitatis amove a me, et de lege tua miserere mei.
Käännä minusta pois väärä tie, ja suo minulle sinun lakis.
30 Viam veritatis elegi; judicia tua non sum oblitus.
Totuuden tien minä olen valinnut, oikeutes olen minä asettanut eteeni.
31 Adhæsi testimoniis tuis, Domine; noli me confundere.
Minä riipun sinun todistuksissas: Herra, älä salli minun häpiään tulla.
32 Viam mandatorum tuorum cucurri, cum dilatasti cor meum.
Koskas minun sydämeni vahvistat, niin minä juoksen sinun käskyis tietä myöten.
33 Legem pone mihi, Domine, viam justificationum tuarum, et exquiram eam semper.
Opeta minulle, Herra, sinun säätyis tie, että minä sen loppuun asti kätkisin.
34 Da mihi intellectum, et scrutabor legem tuam, et custodiam illam in toto corde meo.
Anna minulle ymmärrys, kätkeäkseni sinun lakias, ja pitääkseni sitä koko sydämestäni.
35 Deduc me in semitam mandatorum tuorum, quia ipsam volui.
Anna minun käydä sinun käskyis tietä; sillä niihin minä halajan.
36 Inclina cor meum in testimonia tua, et non in avaritiam.
Kallista minun sydämeni sinun todistuksiis, ja ei ahneuden puoleen.
37 Averte oculos meos, ne videant vanitatem; in via tua vivifica me.
Käännä minun silmäni pois katselemasta turhuutta; vaan virvoita minua sinun tiehes.
38 Statue servo tuo eloquium tuum in timore tuo.
Anna palvelias lujasti sinun käskys pitää, että minä sinua pelkäisin.
39 Amputa opprobrium meum quod suspicatus sum, quia judicia tua jucunda.
Käännä minusta pois se pilkka, jota minä pelkään; sillä sinun oikeutes ovat suloiset.
40 Ecce concupivi mandata tua: in æquitate tua vivifica me.
Katso, minä pyydän sinun käskyjäs: virvoita minua vanhurskaudellas.
41 Et veniat super me misericordia tua, Domine; salutare tuum secundum eloquium tuum.
Herra, anna armos minulle tapahtua, autuutes sinun sanas jälkeen,
42 Et respondebo exprobrantibus mihi verbum, quia speravi in sermonibus tuis.
Että minä voisin vastata minun pilkkaajiani; sillä minä luotan sinun sanaas.
43 Et ne auferas de ore meo verbum veritatis usquequaque, quia in judiciis tuis supersperavi.
Älä ota totuuden sanaa peräti pois minun suustani; sillä minä toivon sinun oikeuttas.
44 Et custodiam legem tuam semper, in sæculum et in sæculum sæculi.
Minä pidän alati sinun lakis, aina ja ijankaikkisesti,
45 Et ambulabam in latitudine, quia mandata tua exquisivi.
Ja vaellan ilossa, sillä minä etsin sinun käskyjäs,
46 Et loquebar in testimoniis tuis in conspectu regum, et non confundebar.
Ja puhun sinun todistuksistas kuningasten edessä, ja en häpee,
47 Et meditabar in mandatis tuis, quæ dilexi.
Ja iloitsen sinun käskyistäs, joita minä rakastan,
48 Et levavi manus meas ad mandata tua, quæ dilexi, et exercebar in justificationibus tuis.
Ja nostan käsiäni sinun käskyihis, joita minä rakastan, ja puhun sinun säädyistäs.
49 Memor esto verbi tui servo tuo, in quo mihi spem dedisti.
Muista sanaas sinun palvelialles, jota sinä annoit minun toivoa.
50 Hæc me consolata est in humilitate mea, quia eloquium tuum vivificavit me.
Tämä on minun turvani minun vaivassani, että sinun sanas virvoittaa minun.
51 Superbi inique agebant usquequaque; a lege autem tua non declinavi.
Ylpiät irvistelevät minua sangen; en minä sentähden sinun laistas poikkee.
52 Memor fui judiciorum tuorum a sæculo, Domine, et consolatus sum.
Herra, kuin minä ajattelen, kuinka sinä maailman alusta toiminut olet, niin minä lohdutetaan.
53 Defectio tenuit me, pro peccatoribus derelinquentibus legem tuam.
Minä hämmästyin jumalattomain tähden, jotka sinun lakis hylkäävät.
54 Cantabiles mihi erant justificationes tuæ in loco peregrinationis meæ.
Sinun oikeutes ovat minun veisuni vaellukseni huoneessa.
55 Memor fui nocte nominis tui, Domine, et custodivi legem tuam.
Herra, minä ajattelen yöllä sinun nimeäs, ja pidän sinun lakis.
56 Hæc facta est mihi, quia justificationes tuas exquisivi.
Se olis minun tavarani, että minä sinun käskys pitäisin.
57 Portio mea, Domine, dixi custodire legem tuam.
Minä olen sanonut: Herra, se on minun perimiseni, että minä pidän sinun sanas.
58 Deprecatus sum faciem tuam in toto corde meo; miserere mei secundum eloquium tuum.
Minä rukoilen sinun kasvois edessä täydestä sydämestä: ole minulle armollinen sinun sanas jälkeen.
59 Cogitavi vias meas, et converti pedes meos in testimonia tua.
Minä tutkin teitäni, ja käännän jalkani sinun todistustes puoleen.
60 Paratus sum, et non sum turbatus, ut custodiam mandata tua.
Minä riennän, ja en viivy, sinun käskyjäs pitämään.
61 Funes peccatorum circumplexi sunt me, et legem tuam non sum oblitus.
Jumalattomain joukko raatelee minua; mutta en minä unohda sinun lakias.
62 Media nocte surgebam ad confitendum tibi, super judicia justificationis tuæ.
Puoliyöstä minä nousen sinua kiittämään, sinun vanhurskautes oikeuden tähden.
63 Particeps ego sum omnium timentium te, et custodientium mandata tua.
Minä olen heidän kumppaninsa, jotka sinua pelkäävät ja sinun käskyjäs pitävät,
64 Misericordia tua, Domine, plena est terra; justificationes tuas doce me.
Herra! maa on täynnä sinun hyvyyttäs: opeta minulle sinun säätyjäs.
65 Bonitatem fecisti cum servo tuo, Domine, secundum verbum tuum.
Hyvästi teit sinun palveliaas kohtaan, Herra, sinun sanas jälkeen.
66 Bonitatem, et disciplinam, et scientiam doce me, quia mandatis tuis credidi.
Opeta minulle hyviä tapoja ja taitoa; sillä minä uskon sinun käskys.
67 Priusquam humiliarer ego deliqui: propterea eloquium tuum custodivi.
Ennenkuin minä nöyryytettiin, eksyin minä; mutta nyt minä pidän sinun sanas.
68 Bonus es tu, et in bonitate tua doce me justificationes tuas.
Sinä olet hyvä ja teet hyvin: opeta minulle sinun säätyjäs.
69 Multiplicata est super me iniquitas superborum; ego autem in toto corde meo scrutabor mandata tua.
Ylpiät ajattelevat valheen minun päälleni; mutta minä pidän täydestä sydämestä sinun käskys.
70 Coagulatum est sicut lac cor eorum; ego vero legem tuam meditatus sum.
Heidän sydämensä on lihava niinkuin rasva; mutta minä iloitsen sinun laistas.
71 Bonum mihi quia humiliasti me, ut discam justificationes tuas.
Se on minulle hyvä, ettäs minun nöyryytit, että minä sinun säätyjäs oppisin.
72 Bonum mihi lex oris tui, super millia auri et argenti.
Sinun suus laki on minulle otollisempi kuin monta tuhatta kappaletta kultaa ja hopiaa.
73 Manus tuæ fecerunt me, et plasmaverunt me: da mihi intellectum, et discam mandata tua.
Sinun kätes ovat minun tehneet ja valmistaneet: anna minulle ymmärrystä oppiakseni sinun käskyjäs.
74 Qui timent te videbunt me et lætabuntur, quia in verba tua supersperavi.
Jotka sinua pelkäävät, ne minun näkevät ja iloitsevat; sillä minä toivon sinun sanaas.
75 Cognovi, Domine, quia æquitas judicia tua, et in veritate tua humiliasti me.
Herra! minä tiedän sinun tuomios vanhurskaaksi, ja sinä olet minua totuudessa nöyryyttänyt.
76 Fiat misericordia tua ut consoletur me, secundum eloquium tuum servo tuo.
Olkoon siis sinun armos minun lohdutukseni, niinkuin sinä palvelialles luvannut olet.
77 Veniant mihi miserationes tuæ, et vivam, quia lex tua meditatio mea est.
Anna minulle sinun laupiutes tapahtua, että minä eläisin; sillä sinun lakis on minun iloni.
78 Confundantur superbi, quia injuste iniquitatem fecerunt in me; ego autem exercebor in mandatis tuis.
Jospa ylpiät häpiään tulisivat, jotka minua painavat alas valheellansa; mutta minä ajattelen sinun käskyjäs.
79 Convertantur mihi timentes te, et qui noverunt testimonia tua.
Tulkaan ne minun tyköni, jotka sinua pelkäävät, ja sinun todistukses tuntevat.
80 Fiat cor meum immaculatum in justificationibus tuis, ut non confundar.
Olkoon minun sydämeni toimellinen sinun säädyissäs, etten minä häväistäisi.
81 Defecit in salutare tuum anima mea, et in verbum tuum supersperavi.
Minun sieluni ikävöitsee sinun autuuttas: minä toivon sinun sanas päälle.
82 Defecerunt oculi mei in eloquium tuum, dicentes: Quando consolaberis me?
Minun silmäni hiveltyvät sinun sanas jälkeen, ja sanovat: koskas minua lohdutat?
83 Quia factus sum sicut uter in pruina; justificationes tuas non sum oblitus.
Sillä minä olen niinkuin nahka savussa: en minä unohda sinun säätyjäs.
84 Quot sunt dies servi tui? quando facies de persequentibus me judicium?
Kuinka kauvan sinun palvelias odottaa? koskas tuomitset minun vainoojani?
85 Narraverunt mihi iniqui fabulationes, sed non ut lex tua.
Ylpiät minulle kuoppia kaivavat, jotka ei ole sinun lakis perään.
86 Omnia mandata tua veritas: inique persecuti sunt me, adjuva me.
Kaikki sinun käskys ovat sula totuus: he valheella minua vaivaavat: auta minua.
87 Paulominus consummaverunt me in terra; ego autem non dereliqui mandata tua.
He olisivat juuri lähes minun maan päällä hukuttaneet; mutta en minä sinun käskyjäs hyljännyt.
88 Secundum misericordiam tuam vivifica me, et custodiam testimonia oris tui.
Virvoita minua sinun armoillas, että minä pitäisin sinun suus todistuksen.
89 In æternum, Domine, verbum tuum permanet in cælo.
Herra! sinun sanas pysyy ijankaikkisesti taivaissa.
90 In generationem et generationem veritas tua; fundasti terram, et permanet.
Sinun totuutes pysyy suvusta sukuun: sinä perustit maan, ja se pysyy.
91 Ordinatione tua perseverat dies, quoniam omnia serviunt tibi.
Ne pysyvät tähän päivään asti sinun asetukses jälkeen; sillä kaikki sinua palvelevat.
92 Nisi quod lex tua meditatio mea est, tunc forte periissem in humilitate mea.
Ellei sinun lakis olisi ollut minun lohdutukseni, niin minä olisin raadollisuudessani hukkunut.
93 In æternum non obliviscar justificationes tuas, quia in ipsis vivificasti me.
En minä ikänä unohda sinun käskyjäs; sillä niillä sinä minua lohdutat.
94 Tuus sum ego; salvum me fac: quoniam justificationes tuas exquisivi.
Sinun minä olen: auta minua! sillä minä etsin sinun käskyjäs.
95 Me exspectaverunt peccatores ut perderent me; testimonia tua intellexi.
Jumalattomat minua vartioitsevat hukuttaaksensa; mutta sinun todistuksistas minä otan vaarin.
96 Omnis consummationis vidi finem, latum mandatum tuum nimis.
Kaikista kappaleista minä olen lopun nähnyt; mutta sinun käskys ovat määrättömät.
97 Quomodo dilexi legem tuam, Domine! tota die meditatio mea est.
Kuinka minä rakastan sinun lakias? Joka päivä minä sitä ajattelen.
98 Super inimicos meos prudentem me fecisti mandato tuo, quia in æternum mihi est.
Sinä teit minun taitavammaksi käskyilläs kuin minun viholliseni ovat; sillä se on minun ijankaikkinen tavarani.
99 Super omnes docentes me intellexi, quia testimonia tua meditatio mea est.
Minä olen oppineempi kuin kaikki minun opettajani; sillä sinun todistukses ovat minun ajatukseni.
100 Super senes intellexi, quia mandata tua quæsivi.
Enemmän minä ymmärrän kuin vanhemmat; sillä minä pidän sinun käskys.
101 Ab omni via mala prohibui pedes meos, ut custodiam verba tua.
Minä estän jalkani kaikista pahoista teistä, että minä sinun sanas pitäisin.
102 A judiciis tuis non declinavi, quia tu legem posuisti mihi.
En minä poikkee sinun oikeudestas; sillä sinä opetat minua.
103 Quam dulcia faucibus meis eloquia tua! super mel ori meo.
Sinun sanas ovat minun suulleni makiammat kuin hunaja.
104 A mandatis tuis intellexi; propterea odivi omnem viam iniquitatis.
Sinun käskys tekevät minun ymmärtäväiseksi; sentähden minä vihaan kaikkia vääriä teitä.
105 Lucerna pedibus meis verbum tuum, et lumen semitis meis.
Sinun sanas on minun jalkaini kynttilä, ja valkeus teilläni.
106 Juravi et statui custodire judicia justitiæ tuæ.
Minä vannon, ja sen vahvana pidän, että minä sinun vanhurskautes oikeudet pitää tahdon.
107 Humiliatus sum usquequaque, Domine; vivifica me secundum verbum tuum.
Minä olen sangen kovin vaivattu: Herra, virvoita minua sinun sanas perästä.
108 Voluntaria oris mei beneplacita fac, Domine, et judicia tua doce me.
Olkoon sinulle, Herra, otolliset minun suuni mieluiset uhrit, ja opeta minulle sinun oikeutes.
109 Anima mea in manibus meis semper, et legem tuam non sum oblitus.
Minun sieluni on alati minun käsissäni, ja en unohda sinun lakias.
110 Posuerunt peccatores laqueum mihi, et de mandatis tuis non erravi.
Jumalattomat virittävät minulle paulan; mutta en minä eksy sinun käskyistäs.
111 Hæreditate acquisivi testimonia tua in æternum, quia exsultatio cordis mei sunt.
Sinun todistukses ovat minun ijankaikkiset perimiseni; sillä ne ovat minun sydämeni ilo.
112 Inclinavi cor meum ad faciendas justificationes tuas in æternum, propter retributionem.
Minä kallistan minun sydämeni tekemään sinun säätys jälkeen, aina ja ijankaikkisesti.
113 Iniquos odio habui, et legem tuam dilexi.
Minä vihaan viekkaita henkiä, ja rakastan sinun lakias.
114 Adjutor et susceptor meus es tu, et in verbum tuum supersperavi.
Sinä olet minun varjelukseni ja kilpeni: minä toivon sinun sanas päälle.
115 Declinate a me, maligni, et scrutabor mandata Dei mei.
Poiketkaat minusta, te pahanilkiset; ja minä pidän minun Jumalani käskyt.
116 Suscipe me secundum eloquium tuum, et vivam, et non confundas me ab exspectatione mea.
Tue minua sanallas, että minä eläisin, ja älä anna minun toivoni häpiään tulla.
117 Adjuva me, et salvus ero, et meditabor in justificationibus tuis semper.
Vahvista minua, että minä autetuksi tulisin, niin minä halajan alati sinun säätyjäs.
118 Sprevisti omnes discedentes a judiciis tuis, quia injusta cogitatio eorum.
Sinä tallaat alas kaikki, jotka sinun säädyistäs horjuvat; sillä heidän viettelyksensä on sula valhe.
119 Prævaricantes reputavi omnes peccatores terræ; ideo dilexi testimonia tua.
Sinä heität pois kaikki jumalattomat maan päältä niinkuin loan; sentähden minä rakastan sinun todistuksias.
120 Confige timore tuo carnes meas; a judiciis enim tuis timui.
Minä pelkään sinua, niin että minun ihoni värisee, ja vapisen sinun tuomioitas.
121 Feci judicium et justitiam: non tradas me calumniantibus me.
Minä teen oikeuden ja vanhurskauden: älä minua hylkää niille, jotka minulle väkivaltaa tekevät.
122 Suscipe servum tuum in bonum: non calumnientur me superbi.
Vastaa palvelias edestä, ja lohduta häntä, ettei ylpiät tekisi minulle väkivaltaa.
123 Oculi mei defecerunt in salutare tuum, et in eloquium justitiæ tuæ.
Minun silmäni hiveltyvät sinun autuutes perään, ja sinun vanhurskautes sanan jälkeen.
124 Fac cum servo tuo secundum misericordiam tuam, et justificationes tuas doce me.
Tee palvelias kanssa sinun armos jälkeen, ja opeta minulle sinun säätyjäs.
125 Servus tuus sum ego: da mihi intellectum, ut sciam testimonia tua.
Sinun palvelias minä olen: anna minulle ymmärrystä, että minä tuntisin sinun todistukses.
126 Tempus faciendi, Domine: dissipaverunt legem tuam.
Jopa aika on, että Herra siihen jotakin tekis: he ovat sinun lakis särkeneet.
127 Ideo dilexi mandata tua super aurum et topazion.
Sentähden minä rakastan sinun käskyjäs, enempi kuin kultaa ja parasta kultaa.
128 Propterea ad omnia mandata tua dirigebar; omnem viam iniquam odio habui.
Sentähden minä pidän visusti kaikkia sinun käskyjäs: minä vihaan kaikkia vääriä teitä.
129 Mirabilia testimonia tua: ideo scrutata est ea anima mea.
Ihmeelliset ovat sinun todistukses; sentähden minun sieluni ne pitää.
130 Declaratio sermonum tuorum illuminat, et intellectum dat parvulis.
Kuin sinun sanas julistetaan, niin se valistaa ja antaa yksinkertaisille ymmärryksen.
131 Os meum aperui, et attraxi spiritum: quia mandata tua desiderabam.
Minä avaan suuni ja huokaan; sillä minä halajan sinun käskys.
132 Aspice in me, et miserere mei, secundum judicium diligentium nomen tuum.
Käännä sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen, niinkuin sinä olet niille tottunut tekemään, jotka sinun nimeäs rakastavat.
133 Gressus meos dirige secundum eloquium tuum, et non dominetur mei omnis injustitia.
Vahvista minun käymiseni sinun sanassas, ja älä anna väkivallan minua vallita.
134 Redime me a calumniis hominum ut custodiam mandata tua.
Lunasta minua ihmisten väkivallasta, niin minä pidän sinun käskys.
135 Faciem tuam illumina super servum tuum, et doce me justificationes tuas.
Valista sinun kasvos palvelias päälle, ja opeta minulle sinun säätys.
136 Exitus aquarum deduxerunt oculi mei, quia non custodierunt legem tuam.
Minun silmäni vettä vuotavat, niinkuin virta, ettei sinun käskyjäs pidetä.
137 Justus es, Domine, et rectum judicium tuum.
Herra! sinä olet vanhurskas ja sinun tuomios ovat oikiat.
138 Mandasti justitiam testimonia tua, et veritatem tuam nimis.
Sinä olet vanhurskautes todistukset ja totuuden visusti käskenyt.
139 Tabescere me fecit zelus meus, quia obliti sunt verba tua inimici mei.
Minä olen lähes surmakseni kiivannut, että minun viholliseni ovat sinun sanas unohtaneet.
140 Ignitum eloquium tuum vehementer, et servus tuus dilexit illud.
Sinun puhees on sangen koeteltu, ja sinun palvelias sen rakkaana pitää.
141 Adolescentulus sum ego et contemptus; justificationes tuas non sum oblitus.
Minä olen halpa ja ylönkatsottu, mutta en minä unohda sinun käskyjäs.
142 Justitia tua, justitia in æternum, et lex tua veritas.
Sinun vanhurskautes on ijankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakis on totuus.
143 Tribulatio et angustia invenerunt me; mandata tua meditatio mea est.
Ahdistus ja tuska ovat minun saavuttaneet; mutta minä iloitsen sinun käskyistäs.
144 Æquitas testimonia tua in æternum: intellectum da mihi, et vivam.
Sinun todistustes vanhurskaus pysyy ijankaikkisesti: anna minulle ymmärrys, niin minä elän.
145 Clamavi in toto corde meo: exaudi me, Domine; justificationes tuas requiram.
Minä huudan kaikesta sydämestäni: kuule, Herra, minua, että minä sinun säätys pitäisin.
146 Clamavi ad te; salvum me fac: ut custodiam mandata tua.
Sinua minä huudan, auta minua, että minä sinun todistukses pitäisin.
147 Præveni in maturitate, et clamavi: quia in verba tua supersperavi.
Varhain minä ennätän, ja huudan: sinun sanas päälle minä toivon.
148 Prævenerunt oculi mei ad te diluculo, ut meditarer eloquia tua.
Varhain minä herään, tutkistelemaan sinun sanojas.
149 Vocem meam audi secundum misericordiam tuam, Domine, et secundum judicium tuum vivifica me.
Kuule minun ääneni sinun armos jälkeen: Herra, virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.
150 Appropinquaverunt persequentes me iniquitati: a lege autem tua longe facti sunt.
Pahanilkiset vainoojat karkaavat minun päälleni, ja ovat kaukana sinun laistas.
151 Prope es tu, Domine, et omnes viæ tuæ veritas.
Herra, sinä olet läsnä, ja sinun käskys ovat sula totuus.
152 Initio cognovi de testimoniis tuis, quia in æternum fundasti ea.
Mutta minä sen aikaa tiesin, että sinä olet todistukses ijankaikkisesti perustanut.
153 Vide humilitatem meam, et eripe me, quia legem tuam non sum oblitus.
Katso minun raadollisuuttani, ja pelasta minua; sillä enpä minä unohda sinun lakias.
154 Judica judicium meum, et redime me: propter eloquium tuum vivifica me.
Toimita minun asiani ja päästä minua: virvoita minua sinun sanas kautta.
155 Longe a peccatoribus salus, quia justificationes tuas non exquisierunt.
Autuus on kaukana jumalattomista, sillä ei he tottele säätyjäs.
156 Misericordiæ tuæ multæ, Domine; secundum judicium tuum vivifica me.
Herra, sinun laupiutes on suuri: virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.
157 Multi qui persequuntur me, et tribulant me; a testimoniis tuis non declinavi.
Minun vainoojaani ja vihollistani on monta; mutta en minä poikkee sinun todistuksistas.
158 Vidi prævaricantes et tabescebam, quia eloquia tua non custodierunt.
Minä näen ylönkatsojat, ja siihen suutun, ettei he sinun sanaas pidä.
159 Vide quoniam mandata tua dilexi, Domine: in misericordia tua vivifica me.
Katso, minä rakastan sinun käskyjäs: Herra, virvoita minua sinun armos jälkeen.
160 Principium verborum tuorum veritas; in æternum omnia judicia justitiæ tuæ.
Sinun sanas on alusta totuus ollut: kaikki sinun vanhurskautes oikeudet pysyvät ijankaikkisesti.
161 Principes persecuti sunt me gratis, et a verbis tuis formidavit cor meum.
Päämiehet vainoovat minua ilman syytä; mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojas.
162 Lætabor ego super eloquia tua, sicut qui invenit spolia multa.
Minä iloitsen sinun puheestas, niinkuin se joka suuren saaliin löytänyt on.
163 Iniquitatem odio habui, et abominatus sum, legem autem tuam dilexi.
Valhetta minä vihaan ja kauhistun; mutta sinun lakias minä rakastan.
164 Septies in die laudem dixi tibi, super judicia justitiæ tuæ.
Seitsemästi päivässä minä kiitän sinua sinun vanhurskautes oikeuden tähden.
165 Pax multa diligentibus legem tuam, et non est illis scandalum.
Suuri rauha on niillä, jotka sinun lakias rakastavat, ja ei he itsiänsä loukkaa.
166 Exspectabam salutare tuum, Domine, et mandata tua dilexi.
Herra! minä odotan sinun autuuttas, ja teen sinun käskys.
167 Custodivit anima mea testimonia tua, et dilexit ea vehementer.
Minun sieluni pitää sinun todistukses, ja minä rakastan niitä sangen suuresti.
168 Servavi mandata tua et testimonia tua, quia omnes viæ meæ in conspectu tuo.
Minä pidän sinun käskys ja todistukses; sillä kaikki minun tieni ovat edessäs.
169 Appropinquet deprecatio mea in conspectu tuo, Domine; juxta eloquium tuum da mihi intellectum.
Herra! anna minun huutoni tulla sinun etees: anna minulle ymmärrystä sinun sanas jälkeen.
170 Intret postulatio mea in conspectu tuo; secundum eloquium tuum eripe me.
Anna minun rukoukseni tulla sinun etees: pelasta minua sinun sanas jälkeen.
171 Eructabunt labia mea hymnum, cum docueris me justificationes tuas.
Minun huuleni kiittävät, koskas minulle opetat sinun säätys.
172 Pronuntiabit lingua mea eloquium tuum, quia omnia mandata tua æquitas.
Minun kieleni puhuu sinun sanastas; sillä kaikki sinun käskys ovat vanhurskaat.
173 Fiat manus tua ut salvet me, quoniam mandata tua elegi.
Olkoon sinun kätes minulle avullinen; sillä minä olen valinnut sinun käskys.
174 Concupivi salutare tuum, Domine, et lex tua meditatio mea est.
Herra, minä ikävöitsen sinun autuuttas, ja halajan sinun lakias.
175 Vivet anima mea, et laudabit te, et judicia tua adjuvabunt me.
Anna minun sieluni elää, että hän sinua kiittäis, ja sinun oikeutes auttakoon minua!
176 Erravi sicut ovis quæ periit: quære servum tuum, quia mandata tua non sum oblitus.
Minä olen eksyvä niinkuin kadotettu lammas, etsi sinun palveliaas; sillä en minä unohda sinun käskyjäs.
