Psalmorum 66
1 In finem, Canticum Psalmi resurrectionis. Iubilate Deo omnis terra,
Veisuunjohtajalle; laulu, virsi. Kohottakaa Jumalalle riemuhuuto, kaikki maa,
2 psalmum dicite nomini eius: date gloriam laudi eius.
veisatkaa hänen nimensä kunniaa, antakaa hänelle kunnia ja ylistys.
3 Dicite Deo quam terribilia sunt opera tua Domine! in multitudine virtutis tuæ mentientur tibi inimici tui.
Sanokaa Jumalalle: "Kuinka peljättävät ovat sinun tekosi!" Sinun suuren voimasi tähden sinun vihollisesi matelevat sinun edessäsi.
4 Omnis terra adoret te, et psallat tibi: psalmum dicat nomini tuo.
Kaikki maa kumartakoon sinua ja veisatkoon sinun kiitostasi, veisatkoon sinun nimesi kiitosta. (Sela)
5 Venite, et videte opera Dei: terribilis in consiliis super filios hominum.
Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä: hän on peljättävä teoissansa ihmisten lapsia kohtaan.
6 Qui convertit mare in aridam, in flumine pertransibunt pede: ibi lætabimur in ipso.
Meren hän muutti kuivaksi maaksi, jalkaisin käytiin virran poikki; silloin me iloitsimme hänestä.
7 Qui dominatur in virtute sua in æternum, oculi eius super gentes respiciunt: qui exasperant non exaltentur in semetipsis.
Hän hallitsee voimallansa iankaikkisesti, hänen silmänsä vartioitsevat kansoja; niskoittelijat älkööt nostako päätänsä. (Sela)
8 Benedicite Gentes Deum nostrum: et auditam facite vocem laudis eius,
Kiittäkää, te kansat, meidän Jumalaamme, korkealle kaiuttakaa hänen ylistystänsä.
9 Qui posuit animam meam ad vitam: et non dedit in commotionem pedes meos.
Hän antaa meidän sielullemme elämän eikä salli meidän jalkamme horjua.
10 Quoniam probasti nos Deus: igne nos examinasti, sicut examinatur argentum.
Sillä sinä, Jumala, olet koetellut meitä, olet sulattanut meitä, niinkuin hopea sulatetaan.
11 Induxisti nos in laqueum, posuisti tribulationes in dorso nostro:
Sinä veit meidät verkkoon, panit kuorman meidän lanteillemme.
12 imposuisti homines super capita nostra. Transivimus per ignem et aquam: et eduxisti nos in refrigerium.
Sinä annoit ihmisten ajaa päämme päällitse, me jouduimme tuleen ja veteen. Mutta sinä veit meidät yltäkylläisyyteen.
13 Introibo in domum tuam in holocaustis: reddam tibi vota mea,
Minä tuon sinun huoneeseesi polttouhreja, täytän sinulle lupaukseni,
14 quæ distinxerunt labia mea. Et locutum est os meum, in tribulatione mea.
joihin minun huuleni avautuivat ja jotka minun suuni hädässäni lausui.
15 Holocausta medullata offeram tibi cum incenso arietum: offeram tibi boves cum hircis.
Lihavat polttouhrit minä sinulle uhraan ynnä oinasten uhrituoksun; minä uhraan sinulle härkiä ja kauriita. (Sela)
16 Venite, audite, et narrabo, omnes qui timetis Deum, quanta fecit animæ meæ.
Tulkaa, kuulkaa, niin minä kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkääväiset, mitä hän on minun sielulleni tehnyt.
17 Ad ipsum ore meo clamavi, et exaltavi sub lingua mea.
Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni.
18 Iniquitatem si aspexi in corde meo, non exaudiet Dominus.
Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi.
19 Propterea exaudivit Deus, et attendit voci deprecationis meæ.
Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä.
20 Benedictus Deus, qui non amovit orationem meam, et misericordiam suam a me.
Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hyljännyt minun rukoustani eikä ottanut minulta pois armoansa.
