ヨブ 記 39

1 なんぢ岩間の山羊が子を產む時をしるや また麀鹿の產に臨むを見しや

Tiedätkös, koska metsävuohet poikivat, eli oletkos havainnut peurat käyvän tiineenä?

2 なんぢ是等の在胎の月を數へうるや また是等が產む時を知るや

Oletkos lukenut heidän kuukautensa, koska ne täydellänsä ovat? eli tiedätkös ajan, koska he poikivat?

3 これらは身を鞠めて子を產みその痛苦を出す

He kumartavat heitänsä poikiessansa, ja ajavat sen pois, josta heillä kipu on.

4 またその子は強くなりて野に育ち 出ゆきて再たびその親にかへらず

Heidän poikansa vahvistuvat ja kasvavat jyvistä: ne menevät ulos, ja ei palaja heidän tykönsä.

5 誰が野驢馬を放ちて自由にせしや 誰が野驢馬の繋繩を解しや

Kuka on metsä-aasin antanut niin vapaana käydä? kuka on metsä-aasin siteen päästänyt?

6 われ野をその家となし 荒野をその住所となせり

Jolle minä olen erämaan huoneeksi antanut ja korven asuinsiaksi.

7 是は邑の喧閙を賤しめ 馭者の號呼を聽いれず

Hän katsoo ylön kaupungin pauhinaa: vartian huutoa ei hän kuule.

8 山を走まはりて草を食ひ 各種の靑き物を尋ぬ

Hän katsoo vuorella laiduntansa, ja etsii kussa viheriäistä on.

9 兕肯て汝に事へ なんぢの飼草槽の傍にとどまらんや

Luuletkos yksisarvisen palvelevan sinuas, ja makaavan yötä sinun seimelläs?

10 なんぢ兕に綱附て阡陌をあるかせ得んや 是あに汝にしたがひて谷に馬鈀を牽んや

Taidatkos sitoa yksisarvisen vaolle köydellä, niin että hän kiskois ketoa laaksossa sinun perässäs?

11 その力おほいなればとて汝これに恃まんや またなんぢの工事をこれに任せんや

Taidatkos sinus luottaa häneen, ehkä hän paljon voi, ja jättää työs hänen haltuunsa?

12 なんぢこれにたよりて己が穀物を運びかへらせ之を打禾塲にあつめしめんや

Uskotkos hänen siemenes kotia tuovan, ja riihees kokoovan?

13 駝鳥は歡然にその翼を皷ふ 然どもその羽と毛とはあに鶴にしかんや

Ovatko riikinkukkoin sulat kauniimmat kuin nälkäkurjen sulat?

14 是はその卵を土の中に棄おき これを砂の中にて暖たまらしめ

Joka munansa jättää maahan, ja antaa maan lämpimän hautoa niitä.

15 足にてその潰さるべきと 野の獸のこれを踐むべきとを思はず

Hän unohtaa ne tallattavan, ja että peto kedolla ne rikkois.

16 これはその子に情なくして宛然おのれの子ならざるが如くし その劬勞の空しくなるも繋念ところ無し

Hän on niin kova poikiansa vastaan, kuin ei ne hänen olisikaan: Ei hän tottele turhaan työtä tehdä.

17 是は神これに智慧を授けず穎悟を與へざるが故なり

Sillä Jumala on häneltä taidon ottanut pois, ja ei ole antanut hänelle ymmärrystä.

18 その身をおこして走るにおいては馬をもその騎手をも嘲けるべし

Kuin hän ylentää itsensä korkeuteen, nauraa hän hevosta ja miestä.

19 なんぢ馬に力を與へしや その頸に勇ましき鬣を粧ひしや

Taidatkos antaa hevoselle väen, eli taidatkos kaunistaa hänen kaulansa hirnumisella?

20 なんぢ之を蝗蟲のごとく飛しむるや その嘶なく聲の響は畏るべし

Taidatkos peljättää hänen niinkuin heinäsirkan? peljättävä on hänen sieramiensa päristys.

21 谷を踋爬て力に誇り 自ら進みて兵士に向ふ

Hän kaivaa maata kavioillansa, on riemuinen väkevyydessänsä, ja menee sota-aseita vastaan.

22 懼るることを笑ひて驚ろくところ無く 劍にむかふとも退ぞかず

Hän nauraa pelkoa ja ei hämmästy, eikä pakene miekkaa.

23 矢筒その上に鳴り 鎗に矛あひきらめく

Ehkä vielä viini kalisis häntä vastaan, ja keihäät ja kilvet välkkyisivät;

24 猛りつ狂ひつ地を一呑にし 喇叭の聲鳴わたるも立どまる事なし

Hän korskuu, pudistelee ja kaivaa maata, ja ei tottele vasikitorven helinää.

25 喇叭の鳴ごとにハーハーと言ひ遠方より戰鬪を嗅つけ 將帥の大聲および吶喊聲を聞しる

Kuin vaskitorvi heliästi soi, luihkaa hän: hui, ja haastaa sodan taampaa, niin myös päämiesten huudon ja riemun.

26 鷹の飛かけり その羽翼を舒て南に向ふは豈なんぢの智慧によるならんや

Lentääkö haukka sinun ymmärryksestäs, ja hajoittaa siipensä etelään käsin?

27 鷲の翔のぼり 高き處に巣を營なむは豈なんぢの命令に依んや

Lentääkö kotka sinun kädestäs niin korkialle, että hän tekee pesänsä korkeuteen?

28 これは岩の上に住所を構へ 岩の尖所または峻險き所に居り

Hän asuu vuorilla ja yöttelee vuorten kukkuloilla ja vahvoissa paikoissa.

29 其處よりして攫むべき物をうかがふ その目のおよぶところ遠し

Sieltä hän katsoo ruan perään, ja hänen silmänsä näkevät kauvas.

30 その子等もまた血を吸ふ 凡そ殺されし者のあるところには是そこに在り

Hänen poikansa särpävät verta; ja kussa raato on, siellä myös hän on.