Psalm 83

1 Ein Gesang, ein Lied, von Asaph. Gott, sei nicht still! Schweig nicht! Bleib nicht so ruhig, Gott!

Laulu, Aasafin virsi. Jumala, älä ole niin ääneti, älä ole vaiti, älä ole, Jumala, niin hiljaa.

2 Denn siehe, Deine Feinde sind geschäftig; das Haupt erheben Deine Hasser.

Sillä, katso, sinun vihollisesi pauhaavat, ja sinun vihaajasi nostavat päätänsä.

3 Sie halten, Deinem Volk zuwider, listig Rat, beraten gegen Deine Schutzbefohlenen.

Heillä on kavalat hankkeet sinun kansaasi vastaan, ja he pitävät neuvoa sinun suojattejasi vastaan.

4 Sie sprechen: "Auf, wir wollen sie als Volk vernichten. Nie werde mehr des Namen Israels gedacht!"

He sanovat: "Tulkaa, hävittäkäämme heidät olemasta kansa, niin ettei Israelin nimeä enää muisteta".

5 Einmütig halten Rat und schließen gegen Dich ein Bündnis

Sillä he neuvottelevat keskenään yksimielisesti, he tekevät liiton sinua vastaan:

6 Edoms und Ismaels Gezelte, Moabs und die der Agarener,

Edomin teltat ja ismaelilaiset, Mooab ja hagrilaiset,

7 Gebal, Ammon und Amalek, Philisterland und Tyrier.

Gebal, Ammon ja Amalek, Filistea ynnä Tyyron asukkaat.

8 Auch Assur schließt sich ihnen an; sie leihen ihren Arm den Söhnen Lots. (Sela)

Myös Assur on liittynyt heihin, nämä ovat käsivartena Lootin lapsilla. (Sela)

9 Behandle sie wie Midian, wie Sisara, wie Jabin an dem Kisonsbach!

Tee heille, niinkuin teit Midianille, niinkuin Siiseralle, niinkuin Jaabinille Kiison-joen rannalla.

10 Zu Endor wurden sie vertilgt; sie wurden Dünger für das Ackerfeld.

Heidät tuhottiin Eendorissa, he joutuivat lannaksi maahan.

11 Tu ihren Edlen wie Oreb und Zeeb, wie Zeba und Salmunna, allen ihren Fürsten!

Anna heidän ylhäisillensä käydä, niinkuin kävi Oorebille ja Seebille, ja kaikille heidän ruhtinaillensa niinkuin Seballe ja Salmunnalle,

12 Sie sprechen: "Lasset Gottes Auen uns erobern!"

koska he sanovat: "Anastakaamme itsellemme Jumalan asunnot".

13 Mein Gott! Mach sie dem Wirbellaube gleich, den Stoppeln vor dem Winde!

Jumalani, tee heidät lentäviksi lehdiksi, kuiviksi korsiksi tuulen viedä.

14 Wie Feuer, das den Wald verzehrt, wie Flammen, Berge sengend,

Niinkuin kulovalkea metsää polttaa, niinkuin liekit kärventävät vuoria,

15 jag ihnen nach mit Deinem Wetter! Und schreckt sie mit Deinem Sturme!

niin aja sinä heitä rajuilmallasi ja kauhistuta heitä tuulispäälläsi.

16 Füll an ihr Angesicht mit Schmach, auf daß sie Deinen Namen fürchten, Herr!

Täytä heidän kasvonsa häpeällä, että he etsisivät sinun nimeäsi, Herra.

17 Sie sollen schämen sich, für immerdar verwirrt, mit Schanden untergehen!

Joutukoot häpeään ja kauhistukoot ikuisesti, tulkoot häpeään ja hukkukoot.

18 Dann merken sie, daß Du mit Deinem Namen heißest

Ja tulkoot tuntemaan, että sinun ainoan nimi on Herra, että sinä olet Korkein kaikessa maassa.