Psalm 147

1 Lobpreist den Herrn! Weil er so gut, ist unser Gott des Lobes wert; weil er so liebevoll, des Ruhmes würdig.

Halleluja! Hyvä on veisata kiitosta meidän Jumalallemme. Se on suloista; ylistäminen on soveliasta.

2 Der Herr erbaut Jerusalem; er sammelt die Zerstreuten Israels.

Herra rakentaa Jerusalemin, hän kokoaa Israelin karkoitetut.

3 Er heilet die gebrochenen Herzen und lindert ihre Schmerzen

Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, ja sitoo heidän haavansa.

4 Der Sterne Zahl hat er bestimmt und ruft sie all mit Namen auf.

Hän on määrännyt tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä.

5 Ja, unser Herr ist groß, gewaltig, und seine Weisheit unbeschreiblich.

Meidän Herramme on suuri, suuri voimassansa, hänen ymmärryksensä on mittaamaton.

6 Der Herr hebt die Gebeugten auf; die Frevler aber beugt er in den Staub. -

Herra pitää pystyssä nöyrät, mutta jumalattomat hän painaa maahan.

7 So dankt dem Herrn in Wechselchören! So singet auf der Zither unserm Gott,

Veisatkaa Herralle kiitosvirsi, soittakaa kanteleilla kiitosta meidän Jumalallemme.

8 ihm, der den Himmel deckt mit Wolken und so der Erde Regen schafft, der Gras auf Bergen sprossen läßt,

Hän peittää pilvillä taivaan ja valmistaa sateen maalle; hän kasvattaa ruohon vuorille

9 und der dem Wilde Futter gibt, den jungen Raben das, wonach sie rufen!

ja antaa ruuan eläimille, kaarneen pojillekin, kun ne huutavat.

10 Er hat nicht Lust an Rosses Stärke; nicht achtet er des Mannes Kraft.

Ei kelpaa hänelle hevosen voima, ei hän mielisty miehen jalkojen nopeuteen:

11 Dem Herrn gefallen, die vor ihm sich fürchten, und wer auf seine Gnade harrt. -

Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa.

12 Lobpreis den Herrn, Jerusalem! Lobsinge, Sion, deinem Gott!

Kiitä Herraa, Jerusalem. Ylistä Jumalaasi, Siion.

13 Er festigt deiner Tore Riegel und segnet darin deine Söhne,

Sillä hän tekee lujiksi sinun porttiesi salvat; hän siunaa sinun lapsesi sinun keskelläsi.

14 und wieder gibt er deinen Grenzen Frieden und sättigt dich mit feinstem Weizen.

Hän hankkii rauhan sinun rajojesi sisälle, ravitsee sinut parhaalla nisulla.

15 Zur Erde sendet er sein Wort, und schnell läuft sein Befehl.

Hän lähettää sanansa maahan, nopeasti kiitää hänen käskynsä.

16 Wie Wolle gibt er Schnee und streut den Reif wie Asche.

Hän antaa sataa lunta niinkuin villaa ja sirottaa härmää niinkuin tuhkaa.

17 Er wirft sein Eis wie Brocken hin; vor seiner Kälte bleibt das Wasser stehen.

Hän viskaa rakeitansa niinkuin leivänmuruja; kuka voi kestää hänen pakkastansa?

18 Dann sendet er sein Wort; er macht sie schmelzen. Er gibt mir leis Befehl, und sie zergehn in Wasser.

Hän lähettää sanansa ja sulattaa rakeet; hän panee tuulensa puhaltamaan, ja vedet virtaavat.

19 Er, der sein Wort läßt Jakob hören, Gesetz und Rechte Israel.

Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille, käskynsä ja oikeutensa Israelille.

20 So hat er keinem Heidenvolk getan, seine Gebote lehrte er sie nicht. Alleluja!

Niin hän ei ole tehnyt yhdellekään pakanakansalle, ja hänen oikeuksiansa ne eivät tunne. Halleluja!