< Laulujen laulu 3 >

1 Yöllä minä vuoteellani etsin häntä, jota minun sieluni rakastaa, minä etsin, mutta en löytänyt häntä.
Fong nukewa ke nga oan fin mwe oan kiuk uh Nga nunkal su nga lungse yohk; Nga sokol, ac tia ku in konalak.
2 "Minä nousen ja kiertelen kaupunkia, katuja ja toreja, etsin häntä, jota minun sieluni rakastaa." Minä etsin, mutta en löytänyt häntä.
Nga ac tukakek ac som forfor in siti uh; Nga ac fahsr sasla inkanek nukewa Ac sokol su nga lungse yohk. Na nga sokol, ac tia ku in konalak.
3 Kohtasivat minut vartijat, jotka kaupunkia kiertävät. "Oletteko nähneet häntä, jota minun sieluni rakastaa?"
Mwet topang su forfor taran siti uh elos liyeyuyak. Na nga siyuk selos, “Kowos tiana liye kawuk se luk ah?”
4 Tuskin olin kulkenut heidän ohitsensa, kun löysin hänet, jota minun sieluni rakastaa; minä tartuin häneen enkä hellittänyt hänestä, ennenkuin olin saattanut hänet äitini taloon, kantajani kammioon.
Nga tufahna som lukelos, na nga konalak. Nga sruokilya ac tia lungse fuhlella Nwe ke na nga pwanulla nu in lohm sin nina kiuk, Nu infukil se na nga tuh isusla we.
5 Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret, gasellien tai kedon peurojen kautta: älkää herätelkö, älkää häiritkö rakkautta, ennenkuin se itse haluaa.
Mutan Jerusalem, kowos in wulema nu sik Ke inen kosro mui ac kato inima uh, Lah kowos fah tia lusrong pacl in pwar lasr uh.
6 Mikä tuolla tulee erämaasta kuin savupatsaat, tuoksuten mirhalta ja suitsukkeelta, kaikkinaisilta kauppiaan hajujauheilta?
Mea se fosryak yen mwesis uh me, oana sru in kulasr soko, Ac keng fohlo oana foulin myrrh ac franku Ma mwet kuka uh kukakin?
7 Katso, siinä on Salomon kantotuoli ja sen ympärillä kuusikymmentä urhoa, Israelin urhoja,
Solomon el a tuku ingo — utuk na el fin mwe muta lal uh; Mwet mweun onngoul pa atlol tuku. Elos pa solse ma ku oemeet inmasrlon mwet mweun lun Israel.
8 kaikki miekkamiehiä, sotaan harjoitettuja; jokaisella on miekka kupeellansa öitten kauhuja vastaan.
Elos nukewa pisrla ke orekmakinyen cutlass; Elos mwet na pah ke mweun uh. Kais sie selos us cutlass natul, Akola na nu ke kutena mwe lokoalok ma ac sikyak ke fong.
9 Kuningas Salomo teetti itsellensä kantotuolin Libanonin puista.
Utuk Tokosra Solomon fin sie mwe muta fulat, Su orekla ke sak ma wo oemeet Lebanon.
10 Sen patsaat hän teetti hopeasta, sen selustan kullasta, sen istuimen purppurasta; sisältä sen koristeli Jerusalemin tyttärien rakkaus.
Kosrusru kac uh nukla ke silver, Ac nuknuk akul uh ke gold oan fac. Ma loeyen mwe muta uh nukla ke nuknuk sroninmutuk, Su tutalla arulana wo sin mutan Jerusalem.
11 Tulkaa ulos, Siionin tyttäret, ja katsokaa kuningas Salomoa, katsokaa kruunua, jolla hänen äitinsä hänet kruunasi hänen hääpäivänänsä, hänen sydämensä ilonpäivänä.
Mutan in Zion, fahsru liyel Tokosra Solomon. El sunya tefuro se su nina kial tuh oakiya fin sifal Ke len in marut lal, Ke len in engan ac pwar lal.

< Laulujen laulu 3 >