Psalmien 65

1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi, laulu. Jumala, hiljaisuudessa kiitetään sinua Siionissa, ja sinulle täytetään lupaus.

In finem. Psalmus David, canticum Jeremiæ et Ezechielis populo transmigrationis, cum inciperent exire. Te decet hymnus, Deus, in Sion, et tibi reddetur votum in Jerusalem.

2 Sinä kuulet rukouksen: sinun tykösi tulee kaikki liha.

Exaudi orationem meam; ad te omnis caro veniet.

3 Minun syntivelkani ovat ylen raskaat, mutta sinä annat anteeksi meidän rikoksemme.

Verba iniquorum prævaluerunt super nos, et impietatibus nostris tu propitiaberis.

4 Autuas se, jonka sinä valitset ja otat tykösi, esikartanoissasi asumaan! Salli meidän tulla ravituiksi sinun huoneesi hyvyydellä, sinun temppelisi pyhyydellä.

Beatus quem elegisti et assumpsisti: inhabitabit in atriis tuis. Replebimur in bonis domus tuæ; sanctum est templum tuum,

5 Ihmeellisillä teoilla sinä vastaat meille vanhurskaudessa, sinä, meidän autuutemme Jumala, sinä, kaikkien maan äärten ja kaukaisen meren turva,

mirabile in æquitate. Exaudi nos, Deus, salutaris noster, spes omnium finium terræ, et in mari longe.

6 joka voimallasi vahvistat vuoret ja olet vyötetty väkevyydellä;

Præparans montes in virtute tua, accinctus potentia;

7 sinä, joka asetat merten pauhinan ja niiden aaltojen pauhinan ja kansojen metelin,

qui conturbas profundum maris, sonum fluctuum ejus. Turbabuntur gentes,

8 niin että ne, jotka niiden äärillä asuvat, hämmästyvät sinun ihmeitäsi; aamun ja ehtoon ääret sinä täytät riemulla.

et timebunt qui habitant terminos a signis tuis; exitus matutini et vespere delectabis.

9 Sinä pidät maasta huolen, kastelet sen runsaasti, sinä teet sen ylen rikkaaksi. Jumalan virta on vettä täynnä. Sinä valmistat heidän viljansa, sillä niin sinä valmistat maan.

Visitasti terram, et inebriasti eam; multiplicasti locupletare eam. Flumen Dei repletum est aquis; parasti cibum illorum: quoniam ita est præparatio ejus.

10 Sinä kastelet sen vaot, sinä muhennat sen multapaakut, sadekuuroilla sinä sen pehmität ja siunaat sen laihon.

Rivos ejus inebria; multiplica genimina ejus: in stillicidiis ejus lætabitur germinans.

11 Sinä kaunistat vuoden hyvyydelläsi, ja sinun askeleesi tiukkuvat lihavuutta.

Benedices coronæ anni benignitatis tuæ, et campi tui replebuntur ubertate.

12 Erämaan laitumet tiukkuvat, ja kukkulat vyöttäytyvät riemuun.

Pinguescent speciosa deserti, et exsultatione colles accingentur.

13 Kedot verhoutuvat lammaslaumoihin, ja vilja peittää laaksot. Riemuitaan ja lauletaan!

Induti sunt arietes ovium, et valles abundabunt frumento; clamabunt, etenim hymnum dicent.