Psalmien 54

1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin mietevirsi, kun siifiläiset tulivat ja sanoivat Saulille: "Daavid piileskelee meidän luonamme". Jumala, pelasta minut nimesi voimalla, aja minun asiani väkevyydelläsi.

In finem, in carminibus. Intellectus David, cum venissent Ziphæi, et dixissent ad Saul: Nonne David absconditus est apud nos? Deus, in nomine tuo salvum me fac, et in virtute tua judica me.

2 Jumala, kuule minun rukoukseni, ota korviisi minun suuni sanat.

Deus, exaudi orationem meam; auribus percipe verba oris mei.

3 Sillä muukalaiset nousevat minua vastaan, ja väkivaltaiset väijyvät minun henkeäni, eivät he pidä Jumalaa silmäinsä edessä. (Sela)

Quoniam alieni insurrexerunt adversum me, et fortes quæsierunt animam meam, et non proposuerunt Deum ante conspectum suum.

4 Katso, Jumala on minun auttajani, Herra on minun sieluni tuki.

Ecce enim Deus adjuvat me, et Dominus susceptor est animæ meæ.

5 Kohdatkoon paha minun vihamiehiäni, hävitä heidät uskollisuudessasi.

Averte mala inimicis meis; et in veritate tua disperde illos.

6 Niin minä alttiisti sinulle uhraan, minä ylistän sinun nimeäsi, Herra, sillä se on hyvä.

Voluntarie sacrificabo tibi, et confitebor nomini tuo, Domine, quoniam bonum est.

7 Sillä hän pelastaa minut kaikesta hädästä, ja minun silmäni saa mielikseen katsella vihollisiani.

Quoniam ex omni tribulatione eripuisti me, et super inimicos meos despexit oculus meus.