Psalmien 49

1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten virsi. Kuulkaa tämä, kaikki kansat, ottakaa korviinne, maailman asukkaat kaikki,

Przewodnikowi chóru. Psalm dla synów Korego. Słuchajcie tego wszystkie narody, nadstawcie ucha wszyscy mieszkańcy świata.

2 sekä alhaiset että ylhäiset, niin rikkaat kuin köyhät.

Zarówno wy, prości, jak i wy, możni; zarówno bogaty, jak i ubogi.

3 Minun suuni puhuu viisautta, minun sydämeni ajatus on ymmärrystä.

Moje usta wypowiedzą mądrość, a rozmyślaniem mego serca [będzie] roztropność.

4 Minä kallistan korvani kuulemaan mietelauseita, minä selitän ongelmani kannelta soittaen.

Nakłonię ucha ku przypowieści, przy harfie rozwiążę moją zagadkę.

5 Miksi minä pelkäisin pahoina päivinä, kun minun vainoojani vääryys piirittää minut?

Dlaczego mam się bać w dniach niedoli, [gdy] otacza mnie nieprawość tych, którzy mnie depczą?

6 He luottavat tavaroihinsa ja kerskaavat suuresta rikkaudestaan.

Ci, którzy ufają swym bogactwom i chlubią się swym wielkim dostatkiem;

7 Kukaan ei voi veljeänsä lunastaa eikä hänestä Jumalalle sovitusta maksaa.

Nikt [z nich] w żaden sposób nie odkupi swego brata ani nie może dać Bogu [za niego] okupu;

8 Sillä hänen sielunsa lunastus on ylen kallis ja jää iäti suorittamatta,

(Kosztowny bowiem jest okup za ich dusze i nigdy się nie zdarzy);

9 että hän saisi elää iankaikkisesti eikä kuolemaa näkisi.

Aby żył na wieki i nie doznał zniszczenia.

10 Vaan hänen täytyy nähdä, että viisaat kuolevat, että tyhmät ja järjettömät myös hukkuvat ja jättävät toisille tavaransa.

Każdy bowiem widzi, że mądrzy umierają, tak samo jak ginie głupiec i prostak, i zostawiają obcym swoje bogactwa.

11 He luulevat, että heidän huoneensa pysyvät iäti ja heidän asuntonsa polvesta polveen; he nimittävät maatiloja nimensä mukaan.

Myślą, [że] ich domy [są] wieczne, a ich mieszkania [będą trwać] z pokolenia na pokolenie; nazywają ziemie swymi imionami.

12 Mutta ihminen, mahtavinkaan, ei ole pysyväinen: hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.

Lecz człowiek, choć otoczony czcią, nie przetrwa; podobny jest do bydląt, które giną.

13 Näin käy niiden, jotka itseensä luottavat, ja heidän perässään niiden, jotka mielistyvät heidän puheisiinsa. (Sela)

Ich droga jest ich głupstwem, mimo to ich potomkowie pochwalają ich mowę. (Sela)

14 Kuin lammaslauma heidät viedään tuonelaan, kuolema heitä kaitsee, jo huomenna oikeamieliset astuvat heidän ylitsensä; tuonela kalvaa heidän hahmoansa, eikä heillä ole asuntoa. (Sheol h7585)

Jak owce będą złożeni w grobie, śmierć ich pożre; prawi będą nad nimi panować o poranku, ich postać zostanie zniszczona w grobie, gdy opuszczą swoje mieszkanie. (Sheol h7585)

15 Mutta minun sieluni Jumala lunastaa tuonelan vallasta, sillä hän ottaa minut huomaansa. (Sela) (Sheol h7585)

Ale Bóg wykupi moją duszę z mocy grobu, bo mnie przyjmie. (Sela) (Sheol h7585)

16 Älä pelkää, jos joku rikastuu, jos hänen talonsa komeus karttuu.

Nie bój się, gdy się ktoś wzbogaci, gdy się rozmnoży sława jego domu;

17 Sillä kuollessaan ei hän ota mitään mukaansa, eikä hänen komeutensa astu alas hänen jäljessänsä.

Bo gdy umrze, niczego [ze sobą] nie weźmie i nie pójdzie za nim jego sława.

18 Vaikka hän eläissänsä kiittää itseään siunatuksi, vaikka sinua ylistetään, kun vietät hyviä päiviä,

Chociaż za życia swej duszy pochlebiał i chwalono go, gdy dobrze się urządził;

19 täytyy sinun mennä isiesi suvun tykö, jotka eivät ikinä enää valoa näe.

Pójdzie jednak do grona swych ojców; nigdy nie ujrzą światła.

20 Ihminen, mahtavinkin, on ymmärrystä vailla, hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.

Człowiek, który jest otoczony czcią, a nie rozumie [tego], podobny jest do bydląt, które giną.