Psalmien 22
1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Aamuruskon peura"; Daavidin virsi. Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?
For the leader; set to “Deer of the Dawn”. A psalm of David. My God, my God, why have you left me, my rescue so far from the words of my roaring?
2 Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.
I cry in the day, you do not answer, I cry in the night but find no rest.
3 Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.
You are the Holy One, throned on the praises of Israel.
4 Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.
In you our ancestors trusted, they trusted and you delivered them.
5 He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.
They cried to you, and found safety, in you did they trust and were not put to shame.
6 Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.
But I am a worm, not a person; insulted by others, despised by the people.
7 Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:
All who see me mock me, with mouths wide open and wagging heads:
8 "Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt."
‘He relies on the Lord; let him save him. Let him rescue the one he holds dear!’
9 Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla;
But you drew me from the womb, laid me safely on my mother’s breasts.
10 sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
On your care was I cast from my very birth, you are my God from my mother’s womb.
11 Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.
Be not far from me, for trouble is nigh, and there is none to help.
12 Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,
I am circled by many bulls, beset by the mighty of Bashan,
13 avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.
who face me with gaping jaws, like ravening roaring lions.
14 Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.
Poured out am I like water, and all my bones are loosened. My heart is become like wax, melted within me.
15 Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.
My palate is dry as a sherd, my tongue sticks to my jaws; in the dust of death you lay me.
16 Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.
For dogs are round about me, a band of knaves encircles me, gnawing my hands and my feet.
17 Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen;
I can count my bones, every one. As for them, they feast their eyes on me.
18 he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.
They divide my garments among them, and over my raiment cast lots.
19 Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.
But you, O Lord, be not far, O my strength, hasten to help me.
20 Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.
Deliver my life from the sword my life from the power of the dogs.
21 Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista-vastaa minulle.
Save me from the jaws of the lion, from the horns of the wild oxen help me.
22 Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.
I will tell of your fame to my kindred, and in the assembly will praise you.
23 Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.
Praise the Lord, you who fear him. All Jacob’s seed, give him glory. All Israel’s seed, stand in awe of him.
24 Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.
For he has not despised nor abhorred the sorrow of the sorrowful. He hid not his face from me, but he listened to my cry for help.
25 Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.
Of you is my praise in the great congregation; my vows I will pay before those who fear him.
26 Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.
The afflicted will eat to their heart’s desire, and those who seek after the Lord will praise him. Lift up your hearts forever.
27 Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä;
All will call it to mind, to the ends of the earth, and turn to the Lord; and all tribes of the nations will bow down before you.
28 sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.
For the kingdom belongs to the Lord: he is the Lord of the nations.
29 Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.
To him will bow down all who sleep in the earth, and before him bend all who go down to the dust, and those who could not preserve their lives.
30 Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.
My descendants will tell of the Lord to the next generation;
31 He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.
they will declare his righteousness to people yet to be born: He has done it.
