Psalmien 14

1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Hullu sanoo sydämessänsä: "Ei ole Jumalaa". Turmiollinen ja iljettävä on heidän menonsa; ei ole ketään, joka tekee, mikä hyvää on.

Au maître chantre. Cantique de David. Les impies ont dit en leur cœur: « Il n'y a point de Dieu. » Ils se sont corrompus, leurs œuvres sont abominables; il n'y a personne qui fasse le bien.

2 Herra katsoo taivaasta ihmislapsiin nähdäksensä, onko ketään ymmärtäväistä, ketään, joka etsii Jumalaa.

L'Éternel examine des Cieux les enfants des hommes, pour voir s'il y a quelque homme raisonnable, qui cherche Dieu:

3 Mutta kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvää on, ei yhden yhtäkään.

tous se sont révoltés, pervertis tous ensemble; il n'y a pas un homme qui fasse le bien, pas même un.

4 Eivätkö he mitään käsitä, kaikki nuo väärintekijät, jotka saavat leipänsä syömällä minun kansaani eivätkä avuksensa huuda Herraa?

Ne se reconnaîtront-ils pas tous ces malfaiteurs, qui mangent mon peuple comme du pain? N'invoqueront-ils point l'Éternel?

5 Siinä heidät valtaa kauhu, sillä Jumala on läsnä vanhurskasten sukukunnassa.

Bientôt la terreur les saisira; car Dieu est au milieu de la race juste.

6 Te saatatte häpeään sorretun aikeet, mutta Herra on heidän turvansa.

Déjouez les projets du misérable!… L'Éternel est son refuge.

7 Oi, että Israelin pelastus tulisi Siionista! Kun Herra kääntää kansansa kohtalon, silloin Jaakob riemuitsee, Israel iloitsee.

Ah! si de Sion le salut venait sur Israël!… Que l'Éternel ramène les captifs de son peuple, et Jacob se réjouira, et Israël triomphera.