Psalmien 139

1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut.

Au maître chantre. Cantique de David. Éternel, tu me pénètres et me connais.

2 Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.

Tu sais quand je m'assieds et quand je me lève, de loin tu découvres ma pensée.

3 Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut.

Tu me vois marcher et me reposer, et tu as connaissance de toutes mes voies.

4 Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne.

Car la parole n'est pas encore sur ma langue, que déjà, Éternel, tu la connais tout entière.

5 Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi minun päälleni.

Tu m'enserres par devant et par derrière, et tu tiens ta main sur moi.

6 Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen.

Cette science est une merveille pour moi; elle est trop élevée, je ne puis la saisir.

7 Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?

Où irai-je loin de ton Esprit, et où fuirai-je loin de ta face?

8 Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä. (Sheol h7585)

Si je monte aux Cieux, tu y es; si je prends les Enfers pour ma couche, tu es là! (Sheol h7585)

9 Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin,

Si, me soulevant sur les ailes de l'aurore, j'allais me loger au bout de la mer,

10 sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.

là aussi ta main me conduirait, et ta droite me saisirait.

11 Ja jos minä sanoisin: "Peittäköön minut pimeys, ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi",

Et si je dis: Qu'autour de moi il n'y ait que ténèbres et que la clarté qui m'entoure se change en nuit!

12 niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus.

les ténèbres mêmes ne seront pas sombres pour toi, et la nuit sera claire comme le jour, les ténèbres seront ce qu'est la lumière.

13 Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.

C'est toi en effet qui as formé mes reins, m'as tissé dans le sein maternel.

14 Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.

je te loue de la merveille de ma structure. Tes œuvres sont merveilleuses, et mon âme le reconnaît profondément.

15 Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.

Mon corps n'était point caché à tes yeux, quand j'étais formé mystérieusement dans les entrailles de la terre, comme des fils qui s'entrelacent.

16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.

Quand je n'étais qu'une matière informe, tes yeux me voyaient; et dans ton livre étaient marqués tous ensemble mes jours déjà déterminés, lorsque aucun d'eux n'existait.

17 Mutta kuinka kalliit ovat minulle sinun ajatuksesi, Jumala, kuinka suuri on niitten luku!

Que tes pensées, ô Dieu, sont incompréhensibles pour moi! que la somme en est immense!

18 Jos minä tahtoisin ne lukea, olisi niitä enemmän kuin hiekan jyväsiä. -Minä herään ja olen vielä sinun tykönäsi.

Veux-je les compter, les grains de sable sont moins nombreux; je m'éveille, et je suis encore avec toi.

19 Jumala, jospa sinä surmaisit jumalattomat! Ja te murhamiehet, väistykää minusta pois!

O Dieu, puisses-tu faire mourir l'impie! Hommes de sang, éloignez-vous de moi!

20 Sillä he puhuvat sinusta petollisesti ja lausuvat turhaan sinun nimesi-nuo sinun vihollisesi.

Eux, qui parlent de toi en commettant le crime, disent ton nom pour mentir, ce sont tes ennemis.

21 Herra, enkö minä vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat, enkö inhoaisi niitä, jotka sinua vastustavat?

Ne haïrais-je pas, Éternel, ceux qui te haïssent, et n'aurais-je pas de l'horreur pour tes adversaires?

22 Kaikella vihalla minä heitä vihaan, he ovat minun omia vihollisiani.

Je les hais d'une haine sans réserve; ils sont des ennemis pour moi!

23 Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.

Sonde-moi, ô Dieu, et pénètre mon cœur; éprouve-moi, et connais mes pensées!

24 Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.

Et vois si le chemin que je suis, est celui du crime, et conduis-moi sur la voie des anciens temps!