Psalmien 126

1 Matkalaulu. Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, niin me olimme kuin unta näkeväiset.

Ein Stufenlied. - Wenn die Gefangenen der Herr zurück nach Sion führt, dann wird es uns, als träumten wir.

2 Silloin oli meidän suumme naurua täynnä, ja kielemme riemua täynnä; silloin sanottiin pakanain keskuudessa: "Herra on tehnyt suuria heitä kohtaan".

Voll Lachen ist dann unser Mund und voll Frohlocken unsre Zunge. Dann sagt man bei den Heiden: "Gar Großes wirkt der Herr an diesen."

3 Niin, Herra on tehnyt suuria meitä kohtaan; siitä me iloitsemme.

Ja, Großes wirkt der Herr an uns; wir sind so fröhlich.

4 Herra, käännä meidän kohtalomme, niinkuin sadepurot Etelämaassa.

Laß unsere Heimkehr, Herr, geschehen, den Flüssen in dem Südland gleich!

5 Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten leikkaavat.

Mit Tränen wird gesät; geerntet wird mit Jubel.

6 He menevät itkien, kun kylvösiemenen vievät; he palajavat riemuiten, kun lyhteensä tuovat.

Wer Samen trägt im Sack, geht hin und weint; der Garbenträger kommt und jauchzt.