Psalmien 105
1 Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
Give thanks to the Lord, call on his name: make known his deeds among the nations.
2 Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
Sing to him, make music to him, tell of all his wondrous works.
3 Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
Make your boast in his holy name, be glad at heart, you who seek the Lord.
4 Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
Seek after the Lord and his strength, seek his face evermore.
5 Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
Remember the wonders he did, his portents, the judgments he uttered,
6 te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
you who are offspring of Abraham, his servant, the children of Jacob, his chosen ones.
7 Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
He is the Lord our God: in all the earth are his judgments.
8 Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
He remembers forever his covenant, his promise for a thousand generations
9 liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
The covenant he made with Abraham, the oath he swore to Isaac,
10 Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
and confirmed as a statute to Jacob, a pact everlasting to Israel
11 Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
to give them the land of Canaan as the lot which they should inherit.
12 Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
And when they were very few, few and but pilgrims therein,
13 Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
wandering from nation to nation, journeying from people to people,
14 Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
he allowed no one to oppress them, even punishing kings for their sakes.
15 "Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
He forbade them to touch his anointed, or do any hurt to his prophets.
16 Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
When he called down famine on the land, and cut off the bread which sustained them,
17 oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
he sent before them a man, Joseph, who was sold as a slave.
18 Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
His feet were galled with fetters, he was laid in chains of iron,
19 siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
till the time that his word came to pass, the word of the Lord that had tried him.
20 Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
The king sent and freed him, the ruler of nations released him.
21 Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
He made him lord of his household, and ruler of all his possessions,
22 sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
to admonish his princes at will and instruct his elders in wisdom.
23 Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
Thus Israel came into Egypt, Jacob sojourned in the land of Ham.
24 Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
His people he made very fruitful, and mightier than their foes.
25 Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
He inspired them to hate his people, and to deal with his servants craftily.
26 Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
He sent his servant Moses, and Aaron whom he had chosen,
27 Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
portents he wrought in Egypt, and signs in the land of Ham.
28 Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
Darkness he sent, and it fell: yet they gave no heed to his word.
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
He turned their waters into blood, thus causing their fish to die.
30 Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
Their land was alive with frogs, swarming even in the royal chambers.
31 Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
At his command came flies, and lice in all their borders.
32 Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
He gave them hail for rain and fire that flashed through the land,
33 Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
smiting their vines and figs, breaking the trees of their border.
34 Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
At his command came locusts, young locusts beyond all counting,
35 ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
which ate every herb in the land, ate up, too, the fruit of their ground.
36 Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
He struck down in their land all the firstborn, the firstlings of all their strength
37 Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
Then forth he led Israel with silver and gold, and among his tribes no one was weary.
38 Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
Egypt was glad when they left, for terror had fallen upon them.
39 Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
He spread out a cloud to screen them, and fire to give light in the night.
40 He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
He sent quails at their entreaty, and heavenly bread in abundance.
41 Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
He opened the rock; waters gushed: in the desert they ran like a river.
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
For he remembered his holy promise to Abraham his servant.
43 Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
So he led out his people with joy, his elect with a ringing cry.
44 Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
And he gave them the lands of the nations, the fruit of their toil for possession,
45 että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!
that so they might keep his statutes, and be of his laws observant. Hallelujah.
