Sananlaskujen 17

1 Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.

Melhor é um bocado secco, e com elle a tranquillidade, do que a casa cheia de victimas, com contenda.

2 Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.

O servo prudente dominará sobre o filho que faz envergonhar; e entre os irmãos repartirá a herança.

3 Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.

O crisol é para a prata, e o forno para o oiro; mas o Senhor prova os corações.

4 Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.

O malfazejo attenta para o labio iniquo: o mentiroso inclina os ouvidos á lingua maligna.

5 Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.

O que escarnece do pobre insulta ao que o creou: o que se alegra da calamidade não ficará innocente.

6 Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.

Corôa dos velhos são os filhos dos filhos; e a gloria dos filhos são seus paes.

7 Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.

Não convem ao tolo o labio excellente: quanto menos ao principe o labio mentiroso.

8 Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.

Pedra preciosa é o presente aos olhos dos que o recebem; para onde quer que se volver, servirá de proveito.

9 Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.

O que encobre a transgressão busca a amizade, mas o que renova a coisa, separa os maiores amigos.

10 Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.

Mais profundamente entra a reprehensão no prudente, do que cem açoites no tolo.

11 Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.

Na verdade o rebelde não busca senão o mal, mas mensageiro cruel se enviará contra elle.

12 Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.

Encontre-se com o homem a ursa roubada dos filhos; mas não o louco na sua estulticia.

13 Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.

Quanto áquelle que torna mal por bem, não se apartará o mal da sua casa.

14 Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.

Como o que solta as aguas, é o principio da contenda, pelo que, antes que sejas envolto, deixa a porfia.

15 Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.

O que justifica ao impio, e condemna ao justo, ambos são abominaveis ao Senhor, tanto um como o outro.

16 Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.

De que serviria o preço na mão do tolo para comprar a sabedoria, visto que não tem entendimento?

17 Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.

Em todo o tempo ama o amigo; e para a angustia nasce o irmão.

18 Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.

O homem falto d'entendimento dá a mão, ficando por fiador diante do seu companheiro.

19 Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.

O que ama a contenda ama a transgressão; o que alça a sua porta busca a ruina.

20 Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.

O perverso de coração nunca achará o bem; e o que tem a lingua dobre virá a cair no mal

21 Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.

O que gera a um tolo para a sua tristeza o faz; e o pae do insensato não se alegrará.

22 Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.

O coração alegre serve de bom remedio, mas o espirito abatido virá a seccar os ossos.

23 Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.

O impio tomará o presente do seio, para perverter as veredas da justiça.

24 Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.

No rosto do entendido se vê a sabedoria, porém os olhos do louco estão nas extremidades da terra.

25 Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.

O filho insensato é tristeza para seu pae, e amargura para a que o pariu.

26 Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.

Não é bom tambem pôr pena ao justo, nem que firam os principes ao que obra justamente.

27 Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.

Retem as suas palavras o que possue o conhecimento, e o homem d'entendimento é de precioso espirito.

28 Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.

Até o tolo, quando se cala, será reputado por sabio; e o que cerrar os seus labios por entendido.