Sananlaskujen 1
1 Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
LOS proverbios de Salomón, hijo de David, rey de Israel:
2 viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
Para entender sabiduría y doctrina; para conocer las razones prudentes;
3 taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
Para recibir el consejo de prudencia, justicia, y juicio y equidad;
4 mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
Para dar sagacidad á los simples, y á los jóvenes inteligencia y cordura.
5 Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
Oirá el sabio, y aumentará el saber; y el entendido adquirirá consejo;
6 ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
Para entender parábola y declaración; palabras de sabios, y sus dichos oscuros.
7 Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
El principio de la sabiduría es el temor de Jehová: los insensatos desprecian la sabiduría y la enseñanza.
8 Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
Oye, hijo mío, la doctrina de tu padre, y no desprecies la dirección de tu madre:
9 sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
Porque adorno de gracia serán á tu cabeza, y collares á tu cuello.
10 Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
Hijo mío, si los pecadores te quisieren engañar, no consientas.
11 Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
Si dijeren: Ven con nosotros, pongamos asechanzas á la sangre, acechemos sin motivo al inocente;
12 nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; (Sheol h7585)
Los tragaremos vivos como el sepulcro, y enteros, como los que caen en sima; (Sheol h7585)
13 me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
Hallaremos riquezas de todas suertes, henchiremos nuestras casas de despojos;
14 heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
Echa tu suerte entre nosotros; tengamos todos una bolsa:
15 Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
Hijo mío, no andes en camino con ellos; aparta tu pie de sus veredas:
16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
Porque sus pies correrán al mal, é irán presurosos á derramar sangre.
17 Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan:
Porque en vano se tenderá la red ante los ojos de toda ave;
18 omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
Mas ellos á su propia sangre ponen asechanzas, y á sus almas tienden lazo.
19 Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
Tales son las sendas de todo el que es dado á la codicia, [la cual] prenderá el alma de sus poseedores.
20 Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
La sabiduría clama de fuera, da su voz en las plazas:
21 meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
Clama en los principales lugares de concurso; en las entradas de las puertas de la ciudad dice sus razones:
22 Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
¿Hasta cuándo, oh simples, amaréis la simpleza, y los burladores desearán el burlar, y los insensatos aborrecerán la ciencia?
23 Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
Volveos á mi reprensión: he aquí yo os derramaré mi espíritu, y os haré saber mis palabras.
24 Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
Por cuanto llamé, y no quisisteis; extendí mi mano, y no hubo quien escuchase;
25 vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
Antes desechasteis todo consejo mío, y mi reprensión no quisisteis:
26 niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
También yo me reiré en vuestra calamidad, y me burlaré cuando [os] viniere lo que teméis;
27 kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
Cuando viniere como una destrucción lo que teméis, y vuestra calamidad llegare como un torbellino; cuando sobre vosotros viniere tribulación y angustia.
28 Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
Entonces me llamarán, y no responderé; buscarme han de mañana, y no me hallarán:
29 Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
Por cuanto aborrecieron la sabiduría, y no escogieron el temor de Jehová,
30 eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
Ni quisieron mi consejo, y menospreciaron toda reprensión mía:
31 saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
Comerán pues del fruto de su camino, y se hartarán de sus consejos.
32 Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
Porque el reposo de los ignorantes los matará, y la prosperidad de los necios los echará á perder.
33 Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.
Mas el que me oyere, habitará confiadamente, y vivirá reposado, sin temor de mal.
