Valitusvirret 3
1 Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa vitsan alla.
I am the man who has seen affliction by the rod of his wrath.
2 Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen.
He has led me and caused me to walk in darkness, and not in light.
3 Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää.
Surely he turns his hand against me, again and again all the day.
4 Hän on kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut minun luuni.
He has made my flesh and my skin old. He has broken my bones.
5 Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt minut myrkyllä ja vaivalla.
He has built against me, and encompassed me with gall and travail.
6 Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niinkuin ikiaikojen kuolleet.
He has made me to dwell in dark places, as those who have long been dead.
7 Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin.
He has walled me around, that I cannot go forth. He has made my chain heavy.
8 Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni.
Yea, when I cry, and call for help, he shuts out my prayer.
9 Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni.
He has walled up my ways with hewn stone. He has made my paths crooked.
10 Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona.
He is to me as a bear lying in wait, as a lion in concealed places.
11 Hän on vienyt harhaan minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, hän on minut autioksi tehnyt.
He has turned aside my ways, and pulled me in pieces. He has made me desolate.
12 Hän on jännittänyt jousensa ja asettanut minut nuoltensa maalitauluksi.
He has bent his bow, and set me as a mark for the arrow.
13 Hän on ampunut munuaisiini nuolet, viinensä lapset.
He has caused the shafts of his quiver to enter into my reins.
14 Minä olen joutunut koko kansani nauruksi, heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa.
I have become a derision to all my people, and their song all the day.
15 Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua koiruoholla.
He has filled me with bitterness. He has sated me with wormwood.
16 Hän on purettanut minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun.
He has also broken my teeth with gravel stones. He has covered me with ashes.
17 Sinä olet syössyt minun sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unhottanut onnen.
And thou have removed my soul far off from peace. I forgot prosperity.
18 Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Herran odotus.
And I said, My strength is perished, and my expectation from Jehovah.
19 Muista minun kurjuuttani ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä.
Remember my affliction and my misery, the wormwood and the gall.
20 Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni on alaspainettu.
My soul still has them in remembrance, and is bowed down within me.
21 Tämän minä painan sydämeeni, sentähden minä toivon.
This I recall to my mind, therefore I have hope:
22 Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut:
It is of Jehovah's loving kindnesses that we are not consumed, because his compassions do not fail.
23 se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa.
They are new every morning. Great is thy faithfulness.
24 Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen.
Jehovah is my portion, says my soul, therefore I will hope in him.
25 Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii.
Jehovah is good to those who wait for him, to the soul who seeks him.
26 Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua.
It is good that a man should hope and quietly wait for the salvation of Jehovah.
27 Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan.
It is good for a man that he bear the yoke in his youth.
28 Istukoon hän yksin ja hiljaa, kun Herra on sen hänen päällensä pannut.
Let him sit alone and keep silence, because he has laid it upon him.
29 Laskekoon suunsa tomuun-ehkä on vielä toivoa.
Let him put his mouth in the dust, if so be there may be hope.
30 Ojentakoon hän posken sille, joka häntä lyö, saakoon kyllälti häväistystä.
Let him give his cheek to him who smites him. Let him be filled full with reproach.
31 Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti;
For the Lord will not cast off forever.
32 vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa.
For though he causes grief, yet he will have compassion according to the multitude of his loving kindnesses.
33 Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia.
For he does not afflict willingly, nor grieve the sons of men.
34 Kun jalkojen alle poljetaan kaikki vangit maassa,
To crush under foot all the prisoners of the earth,
35 kun väännetään miehen oikeutta Korkeimman kasvojen edessä,
to turn aside the right of a man before the face of the Most High,
36 kun ihmiselle tehdään vääryyttä hänen riita-asiassaan-eikö Herra sitä näkisi?
to subvert a man in his cause, the Lord does not approve.
37 Onko kukaan sanonut, ja se on tapahtunut, jos ei Herra ole käskenyt?
Who is he that says, and it comes to pass, when the Lord does not command it?
38 Eikö lähde Korkeimman suusta paha ja hyvä?
Out of the mouth of the Most High does there not come evil and good?
39 Miksi tuskittelee ihminen eläessään, mies syntiensä palkkaa?
Why does a living man complain, a man for the punishment of his sins?
40 Koetelkaamme teitämme, tutkikaamme niitä ja palatkaamme Herran tykö.
Let us search and try our ways, and turn again to Jehovah.
41 Kohottakaamme sydämemme ynnä kätemme Jumalan puoleen, joka on taivaassa.
Let us lift up our heart with our hands to God in the heavens.
42 Me olemme luopuneet pois ja olleet kapinalliset; sinä et ole antanut anteeksi,
We have transgressed and have rebelled. Thou have not pardoned.
43 olet peittänyt itsesi vihassasi, ajanut meitä takaa, surmannut säälimättä;
Thou have covered with anger and pursued us. Thou have slain; thou have not pitied.
44 olet peittänyt itsesi pilvellä, niin ettei rukous pääse lävitse.
Thou have covered thyself with a cloud, so that no prayer can pass through.
45 Tunkioksi ja hylyksi sinä olet meidät tehnyt kansojen seassa.
Thou have made us an off-scouring and refuse in the midst of the peoples.
46 Suut ammollaan meitä vastaan ovat kaikki meidän vihamiehemme.
All our enemies have opened their mouth wide against us.
47 Osaksemme on tullut kauhu ja kuoppa, turmio ja sortuminen.
Fear and the pit have come upon us, devastation and destruction.
48 Vesipurot juoksevat minun silmistäni tyttären, minun kansani, sortumisen tähden.
My eye runs down with streams of water, for the destruction of the daughter of my people.
49 Minun silmäni vuotaa lakkaamatta, hellittämättä
My eye pours down, and does not cease, without any intermission,
50 siihen asti, kunnes katsoo, kunnes näkee Herra taivaasta.
till Jehovah looks down, and beholds from heaven.
51 Silmäni tuottaa tuskaa minun sielulleni kaikkien minun kaupunkini tyttärien tähden.
My eye stirs my soul, because of all the daughters of my city.
52 Kiihkeästi pyydystivät minua kuin lintua ne, jotka syyttä ovat vihamiehiäni.
They have chased me grievously like a bird, those who are my enemies without cause.
53 He sulkivat kuoppaan minun elämäni ja heittivät päälleni kiviä.
They have cut off my life in the dungeon, and have cast a stone upon me.
54 Vedet tulvivat minun pääni ylitse; minä sanoin: olen hukassa.
Waters flowed over my head. I said, I am cut off.
55 Minä huusin sinun nimeäsi, Herra, kuopan syvyydestä.
I called upon thy name, O Jehovah, out of the lowest dungeon.
56 Sinä kuulit minun huutoni: "Älä peitä korvaasi minun avunhuudoltani, että saisin hengähtää".
Thou heard my voice. Hide not thine ear at my breathing, at my cry.
57 Sinä olit läsnä silloin, kun minä sinua huusin; sinä sanoit: "Älä pelkää".
Thou drew near in the day that I called upon thee. Thou said, Fear not.
58 Sinä, Herra, ajoit minun riita-asiani, lunastit minun henkeni.
O Lord, thou have pleaded the causes of my soul. Thou have redeemed my life.
59 Olethan nähnyt, Herra, minun kärsimäni sorron: hanki minulle oikeus.
O Jehovah, thou have seen my wrong. Judge thou my cause.
60 Olethan nähnyt kaiken heidän kostonhimonsa, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
Thou have seen all their vengeance and all their devices against me.
61 Sinä olet kuullut heidän häväistyksensä, Herra, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
Thou have heard their reproach, O Jehovah, and all their devices against me,
62 Minun vastustajaini huulet ja heidän aikeensa ovat minua vastaan kaiken päivää.
the lips of those who rose up against me, and their device against me all the day.
63 Istuivatpa he tai nousivat, katso: minä olen heillä pilkkalauluna.
Behold thou their sitting down, and their rising up. I am their song.
64 Kosta heille, Herra, heidän kättensä teot.
Thou will render to them a recompense, O Jehovah, according to the work of their hands.
65 Paaduta heidän sydämensä, kohdatkoon heitä sinun kirouksesi.
Thou will give them hardness of heart, thy curse to them.
66 Aja heitä takaa vihassasi ja hävitä heidät Herran taivaan alta.
Thou will pursue them in anger, and destroy them from under the heavens of Jehovah.
