Jobin 26
1 Job vastasi ja sanoi:
Job svarade, och sade:
2 "Kuinka oletkaan auttanut voimatonta, tukenut heikkoa käsivartta!
Hvem äst du biståndig? Dem som ingen magt hafver? Hjelper du honom, som ingen starkhet hafver i armenom?
3 Kuinka oletkaan neuvonut taitamatonta ja ilmituonut paljon ymmärrystä!
Hvem gifver du råd? Dem som intet vet? Och du bär fram dina stora gerningar?
4 Kenelle oikein olet puheesi pitänyt, ja kenen henki on sinusta käynyt?
För hvem talar du? Och inför hvem går anden ifrå dig?
5 Haamut alhaalla värisevät, vetten ja niiden asukasten alla.
De Reser ängslas under vattnen, och de som när dem bo.
Helvetet är bart för honom, och förderfvet hafver intet öfvertäckelse. (Sheol h7585)
7 Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle, ripustaa maan tyhjyyden päälle.
Han sträcker ut nordet på ingo, och hänger jordena uppå intet.
8 Hän sitoo vedet pilviinsä, eivätkä pilvet halkea niiden alla.
Vattnet samkar han i sina skyar, och skyarna remna icke derunder.
9 Hän peittää valtaistuimensa näkyvistä, levittää pilvensä sen ylitse.
Han håller sin stol, och utbreder sin sky derföre.
10 Hän on vetänyt piirin vetten pinnalle, siihen missä valo päättyy pimeään.
Han hafver satt ett mål om vattnet, intilldess ljus och mörker blifver ändadt.
11 Taivaan patsaat huojuvat ja hämmästyvät hänen nuhtelustaan.
Himmelens stodar skälfva, och gifva sig för hans näpst.
12 Voimallansa hän kuohutti meren, ja taidollansa hän ruhjoi Rahabin.
För hans kraft varder hafvet hasteliga stormande, och för hans klokhet stillar sig hafsens höghet.
13 Hänen henkäyksestään kirkastui taivas; hänen kätensä lävisti kiitävän lohikäärmeen.
På himmelen varder det klart igenom hans väder, och hans hand drifver bort hvalfisken.
14 Katso, nämä ovat ainoastaan hänen tekojensa äärten häämötystä, ja kuinka hiljainen onkaan kuiskaus, jonka hänestä kuulemme! Mutta kuka käsittää hänen väkevyytensä jylinän?"
Si, alltså går det till med hans gerningar; men hvad besynnerligit hafve vi derutinnan hört? Ho kan förstå hans magts dunder?
