Jobin 13

1 "Katso, kaikkea tätä on silmäni nähnyt, korvani kuullut ja sitä tarkannut.

Si, allt detta hafver mitt öga sett, och mitt öra hört, och hafver det förstått.

2 Mitä te tiedätte, sen tiedän minäkin; en ole minä teitä huonompi.

Det I veten, det vet jag ock, och är intet ringare än I;

3 Mutta minä mielin puhua Kaikkivaltiaalle, minä tahdon tuoda todistukseni Jumalaa vastaan.

Dock vill jag tala om den Allsmägtiga, och hafver vilja till att träta med Gud.

4 Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni.

Ty I uttyden det falskeliga, och ären alle onyttige läkare.

5 Jospa edes osaisitte visusti vaieta, niin se olisi teille viisaudeksi luettava!

Ack! att I kunden tiga, så vorden I vise.

6 Kuulkaa siis, mitä minä todistan, ja tarkatkaa, mitä huuleni väittävät vastaan.

Hörer dock mitt straff, och akter på sakena, der jag talar om.

7 Tahdotteko puolustaa Jumalaa väärällä puheella ja puhua vilppiä hänen puolestaan;

Viljen I försvara Gud med orätt; och för honom bruka svek?

8 tahdotteko olla puolueellisia hänen hyväksensä tahi ajaa Jumalan asiaa?

Viljen I anse hans person? Viljen I gifva eder i försvar för Gud?

9 Koituuko siitä silloin hyvää, kun hän käy teitä tutkimaan; tahi voitteko pettää hänet, niinkuin ihminen petetään?

Skall det ock blifva eder väl gångandes, då han skall döma eder? Menen I, att I skolen gäcka honom, såsom man gäckar ena mennisko?

10 Hän teitä ankarasti rankaisee, jos salassa olette puolueellisia.

Han varder eder straffandes, om I hemliga ansen personen.

11 Eikö hänen korkeutensa peljästytä teitä ja hänen kauhunsa teitä valtaa?

Månn han icke förskräcka eder, när han kommer fram? Och hans fruktan varder fallandes öfver eder.

12 Tuhkalauselmia ovat teidän mietelauseenne, savivarustuksia silloin teidän varustuksenne.

Edor åminnelse varder liknad vid asko, och edra rygger skola vara såsom en lerhop.

13 Vaietkaa, antakaa minun olla, niin minä puhun, käyköön minun miten tahansa.

Tiger för mig, att jag må tala; det skall icke fela för mig.

14 Miksi minä otan lihani hampaisiini ja panen henkeni kämmenelleni?

Hvi skall jag bita mitt kött med mina tänder, och sätta mina själ i mina händer?

15 Katso, hän surmaa minut, en minä enää mitään toivo; tahdon vain vaellustani puolustaa häntä vastaan.

Si, han varder mig dock dräpandes, och jag kan icke afbidat; dock vill jag straffa mina vägar för honom.

16 Jo sekin on minulle voitoksi; sillä jumalaton ei voi käydä hänen kasvojensa eteen.

Han blifver ju min helsa; ty ingen skrymtare kommer för honom.

17 Kuulkaa tarkasti minun puhettani, ja mitä minä lausun korvienne kuullen.

Hörer mitt tal, och min uttydelse för edor öron.

18 Katso, olen ryhtynyt käymään oikeutta; minä tiedän, että olen oikeassa.

Si, jag hafver allaredo sagt domen af; jag vet, att jag varder rättfärdig.

19 Kuka saattaa käräjöidä minua vastaan? Silloin minä vaikenen ja kuolen.

Ho är den som vill gå till rätta med mig? Men nu måste jag tiga, och förgås.

20 Kahta vain älä minulle tee, niin en lymyä sinun kasvojesi edestä:

Tveggehanda gör mig icke; så vill jag icke gömma mig bort för dig.

21 ota pois kätesi minun päältäni, ja älköön kauhusi minua peljättäkö;

Låt dina hand vara långt ifrå mig, och din förskräckelse förskräcke mig icke.

22 sitten haasta, niin minä vastaan, tahi minä puhun, ja vastaa sinä minulle.

Kalla mig, och jag vill svara dig; eller jag vill tala, och svara du mig.

23 Mikä on minun pahain tekojeni ja syntieni luku? Ilmaise minulle rikkomukseni ja syntini.

Huru många äro mina missgerningar och synder? Låt mig få veta min öfverträdelse och synder.

24 Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi?

Hvi fördöljer du ditt ansigte, och håller mig för din fienda?

25 Lentävää lehteäkö peljätät, kuivunutta korttako vainoat,

Vill du så hård vara emot ett flygande löf; och förfölja ett torrt halmstrå?

26 koskapa määräät katkeruuden minun osakseni ja perinnökseni nuoruuteni pahat teot,

Ty du tillskrifver mig bedröfvelse, och vill förderfva mig för mins ungdoms synders skull.

27 koska panet jalkani jalkapuuhun, vartioitset kaikkia minun polkujani ja piirrät rajan jalkapohjieni ääreen?" -

Du hafver satt min fot i en stock, och gifver akt på alla mina stigar, och ser på all min fotspår;

28 "Hän hajoaa kuin lahopuu, kuin koinsyömä vaate."

Jag, som dock förgås som ett ruttet as, och som ett kläde, det ätet varder af mal.