Jobin 12
1 Job vastasi ja sanoi:
Then responded Job, and said: —
2 "Totisesti, te yksin olette kansa, ja teidän mukananne kuolee viisaus!
Of a truth, ye, are the people, and, with you, wisdom, will die.
3 Onhan minullakin ymmärrystä yhtä hyvin kuin teillä; en ole minä teitä huonompi, ja kuka ei moisia tietäisi?
I also, have a mind like you, I, fall not short, of you, But who hath not such things as these?
4 Ystävänsä pilkkana on hän, jota Jumala kuuli, kun hän häntä huusi, hurskas, nuhteeton on pilkkana.
A laughing-stock to one’s neighbour, do I become, one who hath called upon GOD and he hath answered him! A laughing-stock—a righteous man without blame!
5 Turvassa olevan mielestä sopii onnettomuudelle ylenkatse; se on valmiina niille, joiden jalka horjuu.
For ruin, there is contempt, in the thought of the man at ease, —ready, for such as are of faltering foot!
6 Ja rauhassa ovat väkivaltaisten majat, turvassa ne, jotka ärsyttävät Jumalaa, ne, jotka kantavat jumalansa kourassaan." -
At peace are the tents that belong to the spoilers, and there is security to them who provoke GOD, To him who bringeth a god in his hand.
7 "Mutta kysypä eläimiltä, niin ne opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, niin ne ilmoittavat sinulle;
But, in very deed, ask, I pray thee, the beasts, and they will teach thee, and the bird of the heavens, and it will tell thee;
8 tahi tutkistele maata, niin se opettaa sinua, ja meren kalat kertovat sinulle.
Or address the earth, and it will teach thee, and the fishes of the sea, will recount it to thee:
9 Kuka kaikista näistä ei tietäisi, että Herran käsi on tämän tehnyt,
Who knoweth not, among all these, that, the hand of Yahweh, hath done this?
10 hänen, jonka kädessä on kaiken elävän sielu ja kaikkien ihmisolentojen henki?" -
In whose hand is the soul of every living thing, and the spirit of all the flesh of men.
11 "Eikö korva koettele sanoja ja suulaki maista ruuan makua?"
Doth not, the ear, try, words? even as, the palate, tasteth for itself, food?
12 "Vanhuksilla on viisautta, ja pitkä-ikäisillä ymmärrystä." -
In the Ancient, is wisdom, and [in] Length of Days, understanding:
13 "Jumalalla on viisaus ja voima, hänellä neuvo ja ymmärrys.
With Him, are wisdom and strength, to Him, pertain counsel and understanding.
14 Jos hän repii maahan, niin ei rakenneta jälleen; kenen hän telkeää sisälle, sille ei avata.
Lo! He pulleth down, and it cannot be built, He closeth up over a man, and it cannot be opened:
15 Katso, hän salpaa vedet, ja syntyy kuivuus; hän laskee ne irti, ja ne mullistavat maan.
Lo! He holdeth back the waters, and they dry up, or sendeth them out, and they transform the earth:
16 Hänen on väkevyys ja ymmärrys; hänen on niin eksynyt kuin eksyttäjäkin.
With Him, is strength and effective wisdom, to Him, belong he that erreth, and he that causeth to err.
17 Hän vie neuvosmiehet pois paljaiksi riistettyinä ja tekee tuomarit tyhmiksi.
Who leadeth away counsellors [as] a spoil, and, judges, He befooleth:
18 Kuningasten kurituksesta hän kirvoittaa ja köyttää köyden heidän omiin vyötäisiinsä.
The fetters of kings, He looseth, or hath bound a slave’s waistcloth about their loins:
19 Hän vie papit pois paljaiksi riistettyinä, ja ikimahtavat hän kukistaa.
Who leadeth away priests [as] a spoil, and, men firmly seated, He overturneth:
20 Hän hämmentää luotettavain puheen ja ottaa pois vanhoilta taidon.
Setting aside the speech of the trusty, and, the discernment of elders, He taketh away:
21 Hän vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja aukaisee virtojen padot.
Pouring contempt upon nobles, and, the girdle of the mighty, hath He loosed:
22 Hän paljastaa syvyydet pimeyden peitosta ja tuo valoon pilkkopimeän.
Laying open deep things, out of darkness, and bringing out to light, the death-shade:
23 Hän korottaa kansat, ja hän hävittää ne, hän laajentaa kansakunnat, ja hän kuljettaa ne pois.
Who giveth greatness to nations, or destroyeth them, Who spreadeth out nations, or leadeth them into exile:
24 Maan kansan päämiehiltä hän ottaa ymmärryksen ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autioissa.
Who taketh away the sense of the chiefs of the people of the earth, and hath caused them to wander in a pathless waste:
25 He haparoivat pimeässä valoa vailla, ja hän panee heidät hoipertelemaan kuin juopuneet."
They grope about in the dark, having no light, and He hath made them to reel, like a drunken man.
