Jesajan 43

1 Mutta nyt, näin sanoo Herra, joka loi sinut, Jaakob, joka valmisti sinut, Israel: Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun.

But now Adonai who created you, Jacob [Supplanter], and he who formed you, Israel [God prevails] says: “Don’t be afraid, for I have redeemed you. I have called you by your name. You are mine.

2 Jos vetten läpi kuljet, olen minä sinun kanssasi, jos virtojen läpi, eivät ne sinua upota; jos tulen läpi käyt, et sinä kärvenny, eikä liekki sinua polta.

When you pass through the waters, I will be with you; and through the rivers, they will not overflow you. When you walk through the fire, you will not be burned, and flame will not scorch you.

3 Sillä minä olen Herra, sinun Jumalasi, Israelin Pyhä, sinun vapahtajasi: minä annan sinun lunnaiksesi Egyptin, sinun sijastasi Etiopian ja Seban.

For I am Adonai your God, the haKadosh Isra'el [the Holy One of God prevails], the One who saves you. I have given Egypt [Abode of slavery] as your ransom, Ethiopia and Seba in your place.

4 Koska sinä olet minun silmissäni kallis ja suuriarvoinen ja koska minä sinua rakastan, annan minä ihmisiä sinun sijastasi ja kansakuntia sinun hengestäsi.

Since you have been precious and honored in my sight, and I have 'ahav ·affectionately loved· you; therefore I will give people in your place, and nations instead of your life.

5 Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi; minä tuon sinun siemenesi päivänkoiton ääriltä, päivän laskemilta minä sinut kokoan.

Don’t be afraid; for I am with you. I will bring your offspring from the east, and gather you from the west.

6 Minä sanon pohjoiselle: Anna tänne! ja etelälle: Älä pidätä! Tuo minun poikani kaukaa ja minun tyttäreni hamasta maan äärestä-

I will tell the north, ‘Give them up!’ and tell the south, ‘Don’t hold them back! Bring my sons from far, and my daughters from the ends of the earth—

7 kaikki, jotka ovat otetut minun nimiini ja jotka minä olen kunniakseni luonut, jotka minä olen valmistanut ja tehnyt.

everyone who is called by my name, and whom I have created for my kavod ·weighty glory·, whom I have formed, yes, whom I have made.’”

8 Tuo esiin sokea kansa, jolla kuitenkin on silmät, ja kuurot, joilla kuitenkin on korvat.

Bring out the blind people who have eyes, and the deaf who have ears.

9 Kaikki kansat ovat kokoontuneet yhteen ja kansakunnat tulleet kokoon. Kuka heistä voi ilmoittaa tämänkaltaista? Tai antakoot meidän kuulla entisiä; asettakoot todistajansa ja näyttäkööt, että ovat oikeassa: sittenpä kuullaan ja sanotaan: "Se on totta".

Let all the nations be gathered together, and let the peoples be assembled. Who among them can declare this, and sh'ma ·hear obey, declare· us former things? Let them bring their witnesses, that they may be justified; or let them sh'ma ·hear obey·, and say, “That is true.”

10 Te olette minun todistajani, sanoo Herra, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, jotta te tuntisitte minut ja uskoisitte minuun ja ymmärtäisitte, että minä se olen. Ennen minua ei ole luotu yhtäkään jumalaa, eikä minun jälkeeni toista tule.

“You are my witnesses,” says Adonai, “With my servant whom I have chosen; that you may know and believe me, and understand that I am he. Before me there was no deity formed, neither will there be after me.

11 Minä, minä olen Herra, eikä ole muuta pelastajaa, kuin minä.

I myself am Adonai; and besides me there is no one providing salvation.

12 Minä olen ilmoittanut, olen pelastanut ja julistanut, eikä ollut vierasta jumalaa teidän keskuudessanne. Te olette minun todistajani, sanoo Herra, ja minä olen Jumala.

I have declared, I have saved, and I have sh'ma ·heard obeyed·; and there was no strange deity among you. Therefore you are my witnesses,” says Adonai, “and I am God.

13 Tästedeskin minä olen sama. Ei kukaan voi vapauttaa minun kädestäni; minkä minä teen, kuka sen peruuttaa?

Yes, since the day was I am he; and there is no one who can deliver out of my hand. I will work, and who can hinder it?”

14 Näin sanoo Herra, teidän lunastajanne, Israelin Pyhä: Teidän tähtenne minä lähetän sanan Baabeliin, minä syöksen heidät kaikki pakoon, syöksen kaldealaiset laivoihin, jotka olivat heidän ilonsa.

Adonai, your Redeemer, the haKadosh Isra'el [the Holy One of God prevails] says: “For your sake, I have sent to Babylon [Confusion], and I will bring all of them down as fugitives, even the Chaldeans [Descendants of Loving-kindness], in the ships of their rejoicing.

15 Minä, Herra, olen teidän Pyhänne, minä, Israelin Luoja, olen teidän kuninkaanne.

I am Adonai, your Holy One, the Creator of Israel [God prevails], your King.”

16 Näin sanoo Herra, joka teki tien mereen ja polun valtaviin vesiin,

Adonai, who makes a way in the sea, and a path in the mighty waters says:

17 joka vei sotaan vaunut ja hevoset, sotaväen ja sankarit kaikki; he vaipuivat eivätkä nousseet, he raukenivat, sammuivat niinkuin lampunsydän:

who brings out the chariot and horse, the army and the mighty man (they lie down together, they shall not rise; they are extinct, they are quenched like a wick):

18 Älkää entisiä muistelko, älkää menneistä välittäkö.

“Don’t remember the former things, and don’t consider the things of old.

19 Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa? Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaahan.

Behold, I will do a new thing. It springs out now. Don’t you know it? I will even make a way in the wilderness, and rivers in the desert.

20 Minua kunnioittavat metsän eläimet, aavikkosudet ja kamelikurjet, koska minä johdan vedet korpeen, virrat erämaahan, antaakseni kansani, minun valittuni, juoda.

The animals of the field shall honor me, the jackals and the ostriches; because I give water in the wilderness and rivers in the desert, to give drink to my people, my chosen,

21 Kansa, jonka minä olen itselleni valmistanut, on julistava minun kiitostani.

the people which I formed for myself, that they might declare my tehilah ·praise song·.

22 Mutta et ole sinä, Jaakob, minua kutsunut, et ole sinä, Israel, itseäsi minun tähteni vaivannut.

Yet you have not called on me, Jacob [Supplanter]; but you have been weary of me, Israel [God prevails].

23 Et ole tuonut minulle lampaitasi polttouhriksi, et teurasuhreillasi minua kunnioittanut; en ole minä vaivannut sinua ruokauhrilla enkä suitsutusuhrilla sinua rasittanut.

You have not brought me of your sheep for burnt offerings; neither have you honored me with your sacrifices. I have not burdened you with offerings, nor wearied you with frankincense.

24 Et ole minulle kalmoruokoa hopealla ostanut etkä minua teurasuhriesi rasvalla ravinnut-et, vaan sinä olet minua synneilläsi vaivannut, rasittanut minua pahoilla töilläsi.

You have bought me no sweet cane with money, nor have you filled me with the fat of your sacrifices; but you have abad ·served· me with your sins. You have wearied me with your iniquities.

25 Minä, minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi itseni tähden, enkä sinun syntejäsi muista.

I, even I, am he who blots out your transgressions for my own sake; and I will not remember your sins.

26 Muistuta sinä minua, käykäämme oikeutta keskenämme; puhu sinä ja näytä, että olet oikeassa.

Put me in remembrance. Let us plead together. Declare your case, that you may be justified.

27 Jo sinun esi-isäsi teki syntiä, sinun puolusmiehesi luopuivat minusta.

Your first father sinned, and your teachers have transgressed against me.

28 Niin minä annoin häväistä pyhät ruhtinaat, jätin Jaakobin tuhon omaksi, Israelin alttiiksi pilkalle.

Therefore I will profane the princes of the sanctuary; and I will make Jacob [Supplanter] a curse, and Israel [God prevails] an insult.”