1 Mooseksen 26

1 Mutta maahan tuli nälänhätä, toinen kuin se nälänhätä, joka oli ollut aikaisemmin, Aabrahamin päivinä. Silloin Iisak meni Abimelekin, filistealaisten kuninkaan, luo Gerariin.

Lao esa, hambu ndoe-laꞌas manaseliꞌ sia nusaꞌ naa, onaꞌ ndoe-laꞌas leleꞌ Abraham feꞌe masodꞌaꞌ. Dadꞌi Isak neu noꞌe isin sia Abimelek, atahori Filistin ra mane na, fo eni bisa leo sia Gerar.

2 Ja Herra ilmestyi hänelle ja sanoi: "Älä mene Egyptiin, vaan jää asumaan maahan, jonka minä sinulle sanon.

Ana tao taꞌo naa, huu LAMATUALAIN natudꞌu Ao na neu e nae, “Afiꞌ muu sia Masir. Dei fo Au utudꞌu nggo mamana feaꞌ.

3 Oleskele muukalaisena tässä maassa, ja minä olen sinun kanssasi ja siunaan sinua. Sillä sinulle ja sinun jälkeläisillesi minä annan kaikki nämä maat ja pidän valan, jonka minä olen vannonut sinun isällesi Aabrahamille.

Mete ma ho leo manumban sia mamanaꞌ naa, naa, Au o nggo, ma fee nggo papala-babꞌanggiꞌ mataꞌ-mataꞌ. Au tao tititi-nonosi mara ramahefu, onaꞌ nduuꞌ sia lalai a. Au fee nggo mo tititi-nonosi mara mamanaꞌ ia no basa nusa nara. Mia tititi-nonosi mara, basa atahori raefafoꞌ a hambu papala-babꞌanggiꞌ. No naa, Au tao utetu hehelu-fufuli ngga o amam Abraham.

4 Ja minä teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet ja annan jälkeläisillesi kaikki nämä maat, ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä,

5 sentähden että Aabraham kuuli minua ja noudatti, mitä minä noudatettavaksi annoin, minun käskyjäni, säädöksiäni ja opetuksiani."

Au tao basa ia ra, huu amam tungga hihii Ngga, parenda Ngga, ma dala Ngga.”

6 Niin Iisak asettui Gerariin.

De Isak leo manumban sia Gerar.

7 Ja kun sen paikkakunnan miehet kysyivät hänen vaimostansa, sanoi hän: "Hän on minun sisareni". Hän näet pelkäsi sanoa: "Hän on minun vaimoni", sillä hän ajatteli: "Nuo miehet voivat tappaa minut Rebekan tähden, sillä hän on näöltään kaunis".

Ribka, meulau na seli. Dadꞌi atahori sia naa ra rita e ma, ara ratatane e. Te Isak nataa nae, “Ribka ia, au odꞌi ngga.” Ana namatau mete ma eni nataa nae sao na, neꞌo atahori ra tao risa e fo haꞌi rala Ribka.

8 Kun hän oli viipynyt siellä jonkun aikaa, niin tapahtui, että Abimelek, filistealaisten kuningas, kerran katsellessaan ulos akkunasta näki Iisakin hyväilevän vaimoansa.

Isak leo dodꞌoo sia naa ena ma, lao esa maneꞌ a nakaloloik mia jendela, ma nita Isak holu ma idꞌu Ribka.

9 Niin Abimelek kutsutti Iisakin ja sanoi: "Katso, hänhän on sinun vaimosi! Miksi olet sanonut: 'Hän on minun sisareni'?" Iisak vastasi hänelle: "Minä ajattelin, että minut muuten ehkä tapetaan hänen tähtensä".

Boe ma ana denu atahori roꞌe Isak, de natane e nae, “Isak! Inaꞌ naa, sao ma! Saa de mae, ho odꞌim?” Isak nataa nae, “Taꞌo ia, amaꞌ! Au umutau mete ma ae eni, au sao ngga, afiꞌ losa atahori ra tao risa au.”

10 Abimelek sanoi: "Mitä oletkaan meille tehnyt! Kuinka helposti olisikaan voinut tapahtua, että joku kansasta olisi maannut sinun vaimosi kanssa, ja niin sinä olisit saattanut meidät syyhyn!"

Maneꞌ a nataa nae, “Mete ma atahori sia ia sungguꞌ ro sao ma naa, ho fee salaꞌ neu hai! Taꞌo bee de ho tao taꞌo naa neu hai?”

11 Ja Abimelek antoi käskyn kaikelle kansalle, sanoen: "Joka koskee tähän mieheen tai hänen vaimoonsa, se on kuolemalla rangaistava".

Basa ma, Abimelek fee nesenenedꞌaꞌ neu rauinggu nara nae, “Misinedꞌa malolole! Hei seka mimbirani ngganggu atahori ia, do sao na, naa, au hukun isa nggi.”

12 Ja Iisak kylvi siinä maassa ja sai sinä vuonna satakertaisesti, sillä Herra siunasi häntä.

Leleꞌ naa, Isak sela-nggari sia nusaꞌ naa. Ana hambu baliꞌ buna-bꞌoa na lao natun esa, huu LAMATUALAIN fee ne papala-babꞌanggiꞌ.

13 Ja hän rikastui ja hyötyi hyötymistään, kunnes hänestä tuli hyvin rikas.

Ana bau namasuꞌi, losa namasuꞌi raranggi.

14 Ja hänellä oli laumoittain sekä pikkukarjaa että raavaskarjaa ja paljon palvelijoita, niin että filistealaiset alkoivat kadehtia häntä.

Sapi, bibꞌi, ma hiek nara, boe ramahefu. Ana mana tao ues nara o, hetar boe. De atahori Filistin ra rala nara mera mbali e.

15 Ja filistealaiset tukkivat kaikki ne kaivot, jotka hänen isänsä palvelijat olivat kaivaneet hänen isänsä Aabrahamin päivinä, ja täyttivät ne mullalla.

Maꞌahulu naa, Isak aman Abraham se ali oe mataꞌ naeꞌ. Te ia naa, atahori Filistin ra mbori raꞌateme oe mataꞌ ra no rae.

16 Silloin Abimelek sanoi Iisakille: "Mene pois luotamme, sillä sinä olet tullut paljon väkevämmäksi meitä".

Boe ma mane Abimelek olaꞌ no Isak nae, “Isak! Malole lenaꞌ, ho lao hela nusaꞌ ia leo. Te koasa ma lenaꞌ hai ena.”

17 Niin Iisak lähti sieltä ja leiriytyi Gerarin laaksoon ja asui siellä.

Basa de, Isak lao hela naa, de neu leo baliꞌ sia lololoꞌ Gerar.

18 Ja Iisak kaivatti uudelleen auki ne vesikaivot, jotka hänen isänsä Aabrahamin päivinä olivat kaivetut, mutta jotka filistealaiset olivat Aabrahamin kuoltua tukkineet, ja antoi niille jälleen ne nimet, jotka hänen isänsä oli niille antanut.

Ana ali baliꞌ oe mataꞌ, fo ara tatanaꞌ ra. Ana babꞌae oe mataꞌ ra, tungga nara-naraꞌ fo ama na babꞌae nalaꞌ ra.

19 Ja Iisakin palvelijat kaivoivat laaksossa ja löysivät sieltä kaivon, jossa oli juoksevaa vettä.

Isak ate nara ali oe mataꞌ sia lololoꞌ Gerar ma, ara ali dai oe a mata na, de nasapupuraꞌ dea neu.

20 Mutta Gerarin paimenet alkoivat riidellä Iisakin paimenten kanssa, sanoen: "Vesi on meidän". Niin hän kutsui kaivon Eesekiksi, koska he olivat riidelleet hänen kanssaan.

Te Gerar manatadꞌa nara rareresi ro Isak manatadꞌa nara, huu oe mataꞌ naa. Ara rae, “Ia hai oe ma!” Naa de, Isak babꞌae oe mataꞌ naa Esek, sosoa na ‘rareresi’.

21 Senjälkeen he kaivoivat toisen kaivon ja joutuivat riitaan siitäkin; niin hän antoi sille nimen Sitna.

Basa ma, Isak atahori nara ali seluꞌ oe mataꞌ esa fai. Te ara rareresi fai, huu oe mataꞌ naa. Naa de, Isak babꞌae oe mataꞌ naa, Sitna, sosoa na ‘balabꞌan’.

22 Sitten hän muutti sieltä pois ja kaivoi vielä yhden kaivon. Siitä ei syntynyt riitaa. Sentähden hän nimitti sen Rehobotiksi ja sanoi: "Nyt Herra on antanut meille tilaa, niin että voimme lisääntyä maassa".

Basa naa ma, ana lao hela mamanaꞌ naa, de ali seluꞌ oe mataꞌ feaꞌ fai. Ia ma, ara nda rareresi sa. Naa de Isak babꞌae oe mataꞌ naa, Rehobot, sosoa na ‘mamana loaꞌ’. Ana olaꞌ nae, “Ia naa, Lamatualain fee hita leo sia mamana loaꞌ. Sia ia dei de, hita feꞌe tamahefu naa.”

23 Sieltä hän meni Beersebaan.

Mia naa, Isak se lao fo reu leo sia Beer Syeba.

24 Ja Herra ilmestyi hänelle sinä yönä ja sanoi: "Minä olen sinun isäsi Aabrahamin Jumala; älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi ja siunaan sinua ja teen sinun jälkeläistesi luvun suureksi palvelijani Aabrahamin tähden".

Tetembaꞌ naa, LAMATUALAIN natudꞌu Ao na neu e, ma olaꞌ nae, “Isak! Au ia, ho ama ma Abraham Lamatualain na. Afiꞌ mumutau, te Au unea nggo. Au fee nggo papala-babꞌanggiꞌ. Ma tititi-nonosi mara boe ramahefu. Au tao taꞌo ia, huu hehelu-fufuli Ngga neu ama ma.”

25 Silloin hän rakensi sinne alttarin, huusi avuksi Herran nimeä ja pystytti sinne telttansa. Ja Iisakin palvelijat kaivoivat siihen kaivon.

Basa ma Isak lutu mbatu mei tutunu-hohotuꞌ sia naa, de noꞌe makasi neu LAMATUALAIN. Ana leo sia naa, ma atahori nara ali oe fai.

26 Niin Abimelek lähti hänen luokseen Gerarista ystävänsä Ahusatin ja sotapäällikkönsä Piikolin seuraamana.

Leleꞌ naa, mane Abimelek nema mia Gerar. Ana nema no nonoo na Ahusat, ma malangga netati na, Fikol, fo randaa ro Isak.

27 Mutta Iisak sanoi heille: "Minkätähden tulette minun luokseni, vaikka olette minulle vihamieliset ja karkoititte minut luotanne?"

Isak natane nae, “Ama maneꞌ! Feꞌesaꞌan, hei oi hendi hai ena. De ia naa, hei ima mae tao saa fai?”

28 He vastasivat: "Me olemme selvästi nähneet, että Herra on sinun kanssasi. Sentähden ajattelimme: 'Olkoon sinun ja meidän välillämme valallinen sopimus; me tahdomme tehdä sinun kanssasi liiton,

Ara rataa rae, “Taꞌo ia! Ia naa hai bubꞌuluꞌ mae, Lamatualain nanea nggo. Huu naa, hai duꞌa-duꞌa, maloleꞌ lenaꞌ ruꞌa nggita tao hehelu-fufuliꞌ taꞌo ia: Ho sumba mae,

29 ettet tee meille mitään pahaa, niinkuin emme mekään ole sinuun koskeneet, vaan olemme tehneet sinulle ainoastaan hyvää ja sallineet sinun lähteä rauhassa'. Sinä olet nyt Herran siunattu."

hei nda tao deꞌulakaꞌ mbali hai sa, onaꞌ hai o nda tao deꞌulakaꞌ mbali hei saꞌ boe. Memaꞌ hai rala mara maloleꞌ mo hei. Naa de, fai mana neuꞌ naa ra, hei lao mo mole-dame mia hai mbuku-kambo ma. Hai mihine tebꞌe-tebꞌeꞌ, LAMATUALAIN mana fee papala-babꞌanggiꞌ neu hei.”

30 Silloin hän laittoi heille pidot, ja he söivät ja joivat.

Basa ma, Isak tao fefetas, de raa-rinu raꞌabꞌue reu esa.

31 Varhain seuraavana aamuna he vannoivat valan toisillensa; senjälkeen Iisak päästi heidät menemään, ja he lähtivät hänen luotaan rauhassa.

Mbila fefetu na ma, ara tao susumbaꞌ. Dei de Isak fee se baliꞌ no mole-dame.

32 Samana päivänä Iisakin palvelijat tulivat ja kertoivat hänelle kaivosta, jonka olivat kaivaneet, sanoen hänelle:

Faiꞌ naa, Isak atahori mana tao ues nara rema rafadꞌe rae oe mataꞌ fo sira aliꞌ a, hambu oeꞌ ena.”

33 "Me löysimme vettä". Ja hän antoi sille nimen Siba. Sentähden on kaupungin nimi vielä tänäkin päivänä Beerseba.

De Isak babꞌae oe mataꞌ naa, Syeba, sosoa na ‘susumbaꞌ’. Ara babꞌae kamboꞌ naa Beer Syeba, losa faiꞌ ia.

34 Kun Eesau oli neljänkymmenen vuoden vanha, otti hän vaimoikseen Jehuditin, heettiläisen Beerin tyttären, ja Baasematin, heettiläisen Eelonin tyttären.

Esau too haa nulu ma, ana sao nala ana fetoꞌ rua mia leo Het. Esa, Beeri ana na, naran Yudit. Ma esa fai, Elon ana na, naran Basmat.

35 Näistä tuli Iisakille ja Rebekalle katkera suru.

Inaꞌ ka ruaꞌ naa ra, raꞌasususaꞌ Isak no Ribka rala nara.