Saarnaajan 10

1 Myrkkykärpäset saavat haisemaan ja käymään voiteentekijän voiteen. Pieni tyhmyys painaa enemmän kuin viisaus ja kunnia.

Muscæ morientes perdunt suavitatem unguenti. Pretiosior est sapientia et gloria, parva et ad tempus stultitia.

2 Viisaan sydän vetää oikealle, tyhmän vasemmalle.

Cor sapientis in dextera ejus, et cor stulti in sinistra illius.

3 Tietä käydessäkin puuttuu tyhmältä mieltä: jokaiselle hän ilmaisee olevansa tyhmä.

Sed et in via stultus ambulans, cum ipse insipiens sit, omnes stultos æstimat.

4 Jos hallitsijassa nousee viha sinua kohtaan, niin älä jätä paikkaasi; sillä sävyisyys pidättää suurista synneistä.

Si spiritus potestatem habentis ascenderit super te, locum tuum ne demiseris, quia curatio faciet cessare peccata maxima.

5 On onnettomuus se, minkä olen nähnyt auringon alla, vallanpitäjästä lähtenyt erehdys:

Est malum quod vidi sub sole, quasi per errorem egrediens a facie principis:

6 tyhmyys asetetaan arvon korkeuksiin, ja rikkaat saavat istua alhaalla.

positum stultum in dignitate sublimi, et divites sedere deorsum.

7 Minä olen nähnyt palvelijat hevosten selässä ja ruhtinaat kävelemässä kuin palvelijat maassa.

Vidi servos in equis, et principes ambulantes super terram quasi servos.

8 Joka kuopan kaivaa, se siihen putoaa; joka muuria purkaa, sitä puree käärme.

Qui fodit foveam incidet in eam, et qui dissipat sepem mordebit eum coluber.

9 Joka kiviä louhii, se niihin loukkaantuu; joka puita halkoo, se joutuu siinä vaaraan.

Qui transfert lapides affligetur in eis, et qui scindit ligna vulnerabitur ab eis.

10 Jos rauta on tylsynyt eikä teränsuuta tahkota, täytyy ponnistaa voimia; mutta hyödyllinen kuntoonpano on viisautta.

Si retusum fuerit ferrum, et hoc non ut prius, sed hebetatum fuerit, multo labore exacuetur, et post industriam sequetur sapientia.

11 Jos käärme puree silloin, kun sitä ei ole lumottu, ei lumoojalla ole hyötyä taidostaan.

Si mordeat serpens in silentio, nihil eo minus habet qui occulte detrahit.

12 Sanat viisaan suusta saavat suosiota, mutta tyhmän nielevät hänen omat huulensa.

Verba oris sapientis gratia, et labia insipientis præcipitabunt eum;

13 Hänen suunsa sanain alku on tyhmyyttä, ja hänen puheensa loppu pahaa mielettömyyttä.

initium verborum ejus stultitia, et novissimum oris illius error pessimus.

14 Tyhmä puhuu paljon; mutta ihminen ei tiedä, mitä tuleva on. Ja kuka ilmaisee hänelle, mitä hänen jälkeensä tulee?

Stultus verba multiplicat. Ignorat homo quid ante se fuerit; et quid post se futurum sit, quis ei poterit indicare?

15 Oma vaivannäkö väsyttää tyhmän, joka ei osaa kaupunkiinkaan kulkea.

Labor stultorum affliget eos, qui nesciunt in urbem pergere.

16 Voi sinua, maa, jolla on kuninkaana poikanen ja jonka ruhtinaat jo aamulla aterioita pitävät!

Væ tibi, terra, cujus rex puer est, et cujus principes mane comedunt.

17 Onnellinen sinä, maa, jolla on jalosukuinen kuningas ja jonka ruhtinaat pitävät aterioita oikeaan aikaan, miehekkäästi eikä juopotellen!

Beata terra cujus rex nobilis est, et cujus principes vescuntur in tempore suo, ad reficiendum, et non ad luxuriam.

18 Missä laiskuus on, siinä vuoliaiset vaipuvat; ja missä kädet velttoina riippuvat, tippuu huoneeseen vettä.

In pigritiis humiliabitur contignatio, et in infirmitate manuum perstillabit domus.

19 Hauskuudeksi ateria laitetaan, ja viini ilahuttaa elämän; mutta raha kaiken hankkii.

In risum faciunt panem et vinum ut epulentur viventes; et pecuniæ obediunt omnia.

20 Älä ajatuksissasikaan kiroile kuningasta, äläkä makuukammiossasikaan kiroile rikasta, sillä taivaan linnut kuljettavat sinun äänesi ja siivelliset ilmaisevat sinun sanasi.

In cogitatione tua regi ne detrahas, et in secreto cubiculi tui ne maledixeris diviti: quia et aves cæli portabunt vocem tuam, et qui habet pennas annuntiabit sententiam.