Psalmien 49
1 Koran lasten Psalmi, edelläveisaajalle. Kuulkaat tätä, kaikki kansat, ottakaat korviinne, kaikki maan asuvaiset,
To the chief Musician, A Psalm for the sons of Korah. Hear this, all [ye] people; give ear, all [ye] inhabitants of the world:
2 Sekä yhteinen kansa että herrat, niin rikkaat kuin köyhät.
Both low and high, rich and poor, together.
3 Minun suuni puhuu viisautta, ja minun sydämeni sanoo ymmärryksen.
My mouth shall speak of wisdom; and the meditation of my heart [shall be] of understanding.
4 Minä tahdon kallistaa korvani vertauksiin, ja minun tapaukseni kanteleella soittaa.
I will incline mine ear to a parable: I will open my dark saying upon the harp.
5 Miksi minun pitäis pelkäämän pahoina päivinä, kuin minun sortajani vääryys käy minua ympäri?
Wherefore should I fear in the days of evil, [when] the iniquity of my heels shall compass me about?
6 Jotka luottavat tavaroihinsa, ja suuresti kerskaavat paljosta rikkaudestansa.
They that trust in their wealth, and boast themselves in the multitude of their riches;
7 Ei velikään taida ketään lunastaa, eikä Jumalalle ketään sovittaa.
None [of them] can by any means redeem his brother, nor give to God a ransom for him:
8 Sillä heidän sielunsa lunastus on ylen kallis, niin että se jää tekemättä ijankaikkisesti,
(For the redemption of their soul [is] precious, and it ceaseth for ever: )
9 Vaikka hän vielä kauvankin eläis ja ei näkisi hautaa.
That he should still live for ever, [and] not see corruption.
10 Sillä hänen täytyy nähdä, että viisasten pitää kuoleman, niin myös tyhmän ja taitamattoman pitää hukkuman, ja pitää vieraille tavaransa jättämän.
For he seeth [that] wise men die, likewise the fool and the brutish person perish, and leave their wealth to others.
11 Heidän sydämensä ajatus on, että heidän huoneensa pitää ijankaikkisesti pysymän, ja heidän majansa suvusta sukuun, ja heidän nimensä kuuluisaksi tulemaan maan päällä.
Their inward thought [is, that] their houses [shall continue] for ever, [and] their dwelling places to all generations; they call [their] lands after their own names.
12 Mutta ei ihminen taida pysyä kunniassa, vaan verrataan eläimiin, jotka hukkuvat.
Nevertheless man [being] in honour abideth not: he is like the beasts [that] perish.
13 Tämä heidän tiensä on sula hulluus; kuitenkin, heidän jälkeentulevaisensa sitä suullansa kiittävät, (Sela)
This their way [is] their folly: yet their posterity approve their sayings. (Selah)
14 He makaavat helvetissä niinkuin lampaat, kuolema heitä kalvaa; mutta hurskasten pitää varhain heitä hallitseman, ja heidän öykkäyksensä pitää hukkuman, ja heidän täytyy jäädä helvettiin. (Sheol h7585)
Like sheep they are laid in the grave; death shall feed on them; and the upright shall have dominion over them in the morning; and their beauty shall consume in the grave from their dwelling. (Sheol h7585)
15 Kuitenkin vapahtaa Jumala minun sieluni helvetin vallasta; sillä hän korjasi minun, (Sela) (Sheol h7585)
But God will redeem my soul from the power of the grave: for he shall receive me. (Selah) (Sheol h7585)
16 Älä sitä tottele, koska joku rikastuu, eli jos hänen huoneensa kunnia suureksi tulee.
Be not thou afraid when one is made rich, when the glory of his house is increased;
17 Sillä kuin hän kuolee, niin ei hän mitään myötänsä vie, eikä hänen kunniansa mene alas hänen kanssansa.
For when he dieth he shall carry nothing away: his glory shall not descend after him.
18 Sillä hän kiittää sieluansa elämästänsä: ja he ylistävät sinua, jos sinä itselles hyvää teet.
Though while he lived he blessed his soul: and [men] will praise thee, when thou doest well to thyself.
19 Niin he menevät isäinsä perästä, ja ei saa nähdä ikänä valkeutta.
He shall go to the generation of his fathers; they shall never see light.
20 Koska ihminen on kunniassa, ja ei ole ymmärrystä, niin hän on verrattu eläimiin, jotka hukkuvat.
Man [that is] in honour, and understandeth not, is like the beasts [that] perish.
