Psalmien 2

1 Miksi pakanat kiukuitsevat, ja kansat turhia ajattelevat?

Therefore did the heathen rage, and the nations imagine vain things?

2 Maan kuninkaat hankitsevat itseänsä, ja päämiehet keskenänsä neuvoa pitävät Herraa ja hänen voideltuansa vastaan.

The kings of the earth stood up, and the rulers gathered themselves together, against the Lord, and against his Christ;

3 Katkaiskaamme heidän siteensä, ja heittäkäämme meistä pois heidän köytensä.

[saying], Let us break through their bonds, and cast away their yoke from us.

4 Mutta joka taivaissa asuu, nauraa heitä: Herra pilkkaa heitä.

He that dwells in the heavens shall laugh them to scorn, and the Lord shall mock them.

5 Kerran hän puhuu heille vihoissansa, ja hirmuisuudessansa peljättää heitä.

Then shall he speak to them in his anger, and trouble them in his fury.

6 Mutta minä asetin kuninkaani Zioniin, pyhälle vuorelleni.

But I have been made king by him on Sion his holy mountain,

7 Minä tahdon saarnata senkaltaisesta säädystä, josta Herra minulle sanoi: Sinä olet minun poikani, tänäpänä minä sinun synnytin.

declaring the ordinance of the Lord: the Lord said to me, You are my Son, today have I begotten you.

8 Ano minulta, niin minä annan pakanat perinnökses ja maailman ääret omakses.

Ask of me, and I will give you the heathen [for] your inheritance, and the ends of the earth [for] your possession.

9 Sinun pitää särkemän heitä rautaisella valtikalla, ja niinkuin savisen astian heitä murentaman.

You shall rule them with a rod of iron; you shall dash them in pieces as a potter's vessel.

10 Nyt te kuninkaat, siis ymmärtäkäät, ja te maan tuomarit, antakaat teitänne kurittaa.

Now therefore understand, you kings: be instructed, all you that judge the earth.

11 Palvelkaat Herraa pelvossa, ja iloitkaat vavistuksessa.

Serve the Lord with fear, and rejoice in him with trembling.

12 Antakaat suuta pojalle, ettei hän vihastuisi, ja te hukkuisitte tiellä; sillä hänen vihansa syttyy pian. Mutta autuaat ovat kaikki ne, jotka häneen uskaltavat.

Accept correction, lest at any time the Lord be angry, and you should perish from the righteous way: whenever his wrath shall be suddenly kindled, blessed are all they that trust in him.