Psalmien 147

1 Kiittäkäät Herraa! sillä Jumalaamme kiittää on kallis asia: kiitos on suloinen ja kaunis.

Louez l'Etemel! car il est beau de chanter notre Dieu; c'est une douceur, la louange est séante.

2 Herra rakentaa Jerusalemin, ja kokoo hajoitetut Israelilaiset.

L'Éternel relève Jérusalem; Il rassemble les bannis d'Israël.

3 Hän parantaa murretut sydämet, ja sitoo heidän kipunsa.

Il guérit ceux dont le cœur est blessé, et Il adoucit leurs douleurs.

4 Hän lukee tähdet, ja kutsuu heitä kaikkia nimeltänsä.

Il fixe le nombre des étoiles, et à toutes Il donne leur nom.

5 Suuri on meidän Herramme, ja suuri hänen voimansa, ja hänen viisautensa on määrätöin.

Notre Seigneur est grand, sa puissance est immense, et son intelligence sans mesure.

6 Herra ojentaa raadolliset, ja jumalattomat maahan paiskaa.

L'Éternel restaure les affligés, et Il humilie les impies jusques à terre.

7 Vuoroin veisatkaat Herralle kiitossanalla, ja veisatkaat meidän Herrallemme kanteleella;

Chantez l'Éternel en lui rendant grâces, célébrez notre Dieu avec la harpe!

8 Joka taivaan pilvillä peittää ja antaa sateen maan päälle; joka ruohot vuorilla kasvattaa;

Il couvre le ciel de nuages, prépare la pluie pour la terre, fait croître l'herbe sur les montagnes;

9 Joka eläimille antaa heidän ruokansa, ja kaarneen pojille, jotka häntä avuksensa huutavat.

Il donne aux animaux leur pâture, aux petits du corbeau qui appellent.

10 Ei hän mielisty hevosten väkevyyteen, eikä hänelle kelpaa miehen sääriluut.

Ce n'est pas la force du coursier qui lui plaît, ni les jambes du piéton qui lui sont agréables;

11 Herralle kelpaavat ne, jotka häntä pelkäävät, ja jotka hänen laupiuteensa uskaltavat.

l'Éternel se complaît dans ceux qui le craignent, dans ceux qui espèrent en sa grâce.

12 Ylistä, Jerusalem, Herraa: kiitä, Zion, sinun Jumalaas!

Jérusalem, loue l'Éternel! Célèbre ton Dieu, ô Sion!

13 Sillä hän vahvistaa sinun porttis salvat, ja siunaa sinussa sinun lapses.

Car Il affermit les verroux de tes Portes, et bénit tes fils dans ton enceinte.

14 Hän saattaa rauhan sinun ääriis, ja ravitsee sinua parhailla nisuilla.

Il met la paix à tes frontières, Il te rassasie de la moelle du froment.

15 Hän lähettää puheensa maan päälle: hänen sanansa nopiasti juoksee.

Il envoie ses ordres à la terre, sa parole court avec célérité.

16 Hän antaa lumen niinkuin villan; hän hajoittaa härmän niinkuin tuhan.

Il fait tomber la pluie, comme de la laine, et Il répand le givre, comme de la cendre.

17 Hän heittää rakeensa niinkuin palat; kuka hänen pakkasensa edessä kestää?

Il précipite sa glace en parcelles menues; qui pourra tenir devant ses frimas?

18 Hän lähettää sanansa, ja sulaa ne; hän antaa tuulen puhaltaa, niin vedet juoksevat.

Il émet sa parole, et Il les fait fondre, Il fait souffler le vent, et les eaux sont fluides.

19 Hän ilmoittaa Jakobille sanansa, ja Israelille säätynsä ja oikeutensa.

Il a révélé sa parole à Jacob, ses statuts et ses lois à Israël.

20 Ei hän niin tehnyt kaikille pakanoille; eikä he tiedä hänen oikeuttansa, Halleluja!

Il ne l'a pas fait pour tous les peuples, qui de ses lois n'ont point connaissance. Louez l'Éternel!