< Psalmien 129 >

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;
京まうでのうた 今イスラエルはいふべし彼等はしばしば我をわかきときより惱めたり
2 He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.
かれらはしばしば我をわかきときより惱めたり されどわれに勝ことを得ざりき
3 Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.
耕すものはわが背をたがへしてその畎をながくせり
4 Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.
ヱホバは義し あしきものの繩をたちたまへり
5 Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.
シオンをにくむ者はみな恥をおびてしりぞかせらるべし
6 Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,
かれらは長たざるさきにかるる屋上の草のごとし
7 Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;
これを刈るものはその手にみたず 之をつかぬるものはその束ふところに盈ざるなり
8 Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.
かたはらを過るものはヱホバの恵なんぢの上にあれといはず われらヱホバの名によりてなんぢらを祝すといはず

< Psalmien 129 >