Psalmien 120

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä huudan Herraa minun tuskissani, ja hän kuulee minun rukoukseni.

A Canticle in steps. When troubled, I cried out to the Lord, and he heard me.

2 Herra, pelasta minun sieluni valhettelevista suista ja vääristä kielistä?

O Lord, free my soul from lips of iniquity and from the deceitful tongue.

3 Mitä väärä kieli taitaa sinulle tehdä? ja mitä se taitaa toimittaa?

What will be given to you, or what will be added to you, for a deceitful tongue?:

4 Se on niinkuin väkevän terävät nuolet, niinkuin tuli katajissa.

the sharp arrows of the powerful, along with the burning coals of desolation.

5 Voi minua, että minä olen muukalainen Mesekin seassa! minun täytyy asua Kedarin majain seassa.

Woe to me, for my sojourning has been prolonged. I have lived with the inhabitants of Kedar.

6 Se tulee minun sielulleni ikäväksi, asua niiden tykönä, jotka rauhaa vihaavat.

My soul has long been a sojourner.

7 Minä pidän rauhan, mutta kuin minä puhun, niin he sodan nostavat.

With those who hated peace, I was peaceful. When I spoke to them, they fought against me without cause.