Psalmien 106

1 Halleluja. Kiittäkäät Herraa! sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.

Alelu-JAH. Alabad al SEÑOR, porque es bueno; porque para siempre es su misericordia.

2 Kuka taitaa puhua ulos Herran suurta voimaa, ja ylistää kaikkia hänen kiitettäviä tekojansa?

¿Quién expresará las valentías del SEÑOR? ¿Quién contará sus alabanzas?

3 Autuaat ovat, jotka käskyn pitävät ja aina vanhurskauden tekevät.

Dichosos los que guardan juicio, los que hacen justicia en todo tiempo.

4 Herra, muista minua armos perästä, jonkas kansalles luvannut olet: opi minua sinun autuudellas,

Acuérdate de mí, oh SEÑOR, en la buena voluntad para con tu pueblo; visítame con tu salud;

5 Että minä näkisin valittujes menestyksen, ja iloitsisin kansas ilossa, ja kerskaisin perimises kanssa.

para que yo vea el bien de tus escogidos, para que me goce en la alegría de tu nación, y me gloríe con tu heredad.

6 Me teimme syntiä meidän isäimme kanssa: me teimme väärin, ja olemme olleet jumalattomat.

Pecamos con nuestros padres, pervertimos, hicimos impiedad.

7 Ei meidän isämme tahtoneet ymmärtää Egyptissä sinun ihmeitäs, eikä muistaneet sinun suurta laupiuttas, ja olivat meren tykönä tottelemattomat, Punaisen meren tykönä.

Nuestros padres en Egipto no entendieron tus maravillas; no se acordaron de la muchedumbre de tus misericordias; sino que se rebelaron junto al mar, en el mar Bermejo.

8 Kuitenkin autti hän heitä nimensä tähden, niin että hän voimansa osoitti.

Los salvó por su Nombre, para hacer notoria su fortaleza.

9 Ja hän uhkasi Punaista merta, niin se kuivui; ja vei heitä syvyyden lävitse, niinkuin korvessa,

Y reprendió al mar Bermejo, y lo secó; y les hizo ir por el abismo, como por un desierto.

10 Ja vapahti heitä niiden käsistä, joka heitä vihasivat, ja lunasti heitä vihollistensa käsistä.

Y los salvó de mano del enemigo, y los rescató de mano del adversario.

11 Ja vedet peittivät heidän vainollisensa, niin ettei yksikään eläväksi jäänyt.

Y cubrieron las aguas a sus enemigos; no quedó uno de ellos.

12 Silloin he uskoivat hänen sanansa, ja veisasivat hänen kiitoksensa.

Entonces creyeron a sus palabras, y cantaron su alabanza.

13 Mutta he unohtivat pian hänen työnsä, ja ei ottaneet hänen neuvoansa.

Se apresuraron, se olvidaron de sus obras; no esperaron en su consejo.

14 He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa.

Se entregaron a un deseo desordenado en el desierto; y tentaron a Dios en la soledad.

15 Mutta hän antoi heille heidän anomisensa, ja lähetti heille laihuuden heidän himonsa tähden.

Y él les dio lo que pidieron; mas envió flaqueza en sus almas.

16 Ja he asettuivat Mosesta vastaan leirissä, Aaronia Herran pyhää vastaan.

Tomaron después celo contra Moisés en el campamento, y contra Aarón el santo del SEÑOR.

17 Maa aukeni ja nieli Datanin, ja peitti Abiramin joukon,

Se abrió la tierra, y tragó a Datán, y cubrió la compañía de Abiram.

18 Ja tuli syttyi heidän joukossansa, ja liekki poltti jumalattomat.

Y se encendió el fuego en su compañía; la llama quemó los impíos.

19 He tekivät vasikan Horebissa, ja kumarsivat valettua kuvaa.

Hicieron el becerro en Horeb, y adoraron a un vaciadizo.

20 Ja he muuttelivat kunniansa härjän muotoon, joka heiniä syö.

Así trocaron su gloria por la imagen de un buey que come hierba.

21 He unohtivat Jumalan, vapahtajansa, joka oli niin suuria töitä tehnyt Egyptissä,

Olvidaron al Dios de su salud, que había hecho grandezas en Egipto;

22 Ihmeitä Hamin maalla, ja peljättäviä töitä Punaisen meren tykönä.

maravillas en la tierra de Cam, temerosas cosas sobre el mar Bermejo.

23 Ja hän sanoi heitä hukuttavansa, ellei Moses hänen valittunsa olisi seisonut siinä välissä, ja palauttanut hänen vihaansa, ettei hän ratki heitä kadottanut.

Y trató de destruirlos, a no haberse puesto Moisés su escogido al portillo delante de él, a fin de apartar su ira, para que no los destruyese.

24 Ja he katsoivat sen ihanan maan ylön, eikä uskoneet hänen sanaansa,

Y aborrecieron la tierra deseable; no creyeron a su palabra;

25 Ja napisivat majoissansa, eikä olleet kuuliaiset Herran äänelle.

antes murmuraron en sus tiendas, y no oyeron la voz del SEÑOR.

26 Ja hän nosti kätensä heitä vastaan, maahan lyödäksensä heitä korvessa,

Por lo que alzó su mano a ellos, para postrarlos en el desierto,

27 Ja heittääksensä heidän siemenensä pakanain sekaan, ja hajoittaaksensa heitä maakuntiin.

y humillar su simiente entre los gentiles, y esparcirlos por las tierras.

28 Ja he ryhtyivät BaalPeoriin, ja söivät kuolleiden (epäjumalain) uhreista,

Se allegaron asimismo a Baal-peor, y comieron los sacrificios por los muertos.

29 Ja vihoittivat hänen töillänsä; niin tuli myös rangaistus heidän sekaansa.

Y ensañaron a Dios con sus obras, y aumentó la mortandad en ellos.

30 Niin Pinehas astui edes, ja lepytti asian, ja rangaistus lakkasi.

Entonces se puso Finees, y juzgó; y se detuvo la mortandad.

31 Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, suvusta sukuun ijankaikkisesti.

Y le fue contado a justicia de generación en generación para siempre.

32 Ja vihoittivat hänen riitaveden tykönä ja tapahtui Mosekselle pahoin heidän tähtensä;

También le irritaron en las aguas de Meriba; e hizo mal a Moisés por causa de ellos;

33 Sillä he saattivat hänen sydämensä murheelliseksi, niin että hän sanoissansa eksyi.

porque hicieron rebelar a su espíritu, como lo expresó con sus labios.

34 Ei he hukuttaneet pakanoita, niinkuin Herra heille käskenyt oli,

No destruyeron los pueblos que el SEÑOR les dijo;

35 Vaan sekaantuivat pakanain sekaan, ja oppivat heidän töitänsä,

antes se mezclaron con los gentiles, y aprendieron sus obras.

36 Ja palvelivat heidän epäjumaliansa; ja ne tulivat heille paulaksi.

Y sirvieron a sus ídolos; los cuales les fueron por ruina.

37 Ja he uhrasivat poikansa ja tyttärensä perkeleille,

Y sacrificaron sus hijos y sus hijas a los demonios;

38 Ja vuodattivat viattoman veren, poikainsa ja tyttäriensä veren, jotka he uhrasivat Kanaanealaisten epäjumalille, niin että maa veren vioilla turmeltiin,

y derramaron la sangre inocente, la sangre de sus hijos y de sus hijas, que sacrificaron a los ídolos de Canaán; y la tierra fue contaminada con sangre.

39 Ja saastuttivat itsensä omissa töissänsä, ja tekivät huorin teoissansa.

Se contaminaron así con sus propias obras, y fornicaron con sus hechos.

40 Niin julmistui Herran viha kansansa päälle, ja hän kauhistui perimistänsä,

Se encendió por tanto el furor del SEÑOR sobre su pueblo, y abominó su heredad:

41 Ja hylkäsi ne pakanain käsiin, että ne vallitsivat heitä, jotka heitä vihasivat.

Y los entregó en poder de los gentiles, y se enseñorearon de ellos los que los aborrecían.

42 Ja heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja he painettiin heidän kätensä alle.

Y sus enemigos los oprimieron, y fueron quebrantados debajo de su mano.

43 Hän monesti heitä pelasti; mutta he vihoittivat hänen neuvoillansa, ja he painettiin alas pahain tekoinsa tähden.

Muchas veces los libró; mas ellos se rebelaron a su consejo, y fueron humillados por su maldad.

44 Ja hän näki heidän tuskansa, kuin hän heidän valituksensa kuuli,

El con todo, miraba cuando estaban en angustia, y oía su clamor;

45 Ja muisti liittonsa, jonka hän heidän kanssansa tehnyt oli, ja katui sitä suuresta laupiudestansa,

y se acordaba de su pacto con ellos, y se arrepentía conforme a la muchedumbre de sus misericordias.

46 Ja antoi heidän löytää armon kaikkein edessä, jotka heitä vanginneet olivat.

Hizo asimismo que tuviesen de ellos misericordia todos los que los tenían cautivos.

47 Auta meitä, Herra meidän Jumalamme, ja kokoa meitä pakanoista, että kiittäisimme sinun pyhää nimeäs, ja kehuisimme sinun kiitostas.

Sálvanos, SEÑOR Dios nuestro, y júntanos de entre los gentiles, para que loemos tu santo Nombre, para que nos gloriemos de tus alabanzas.

48 Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, ijankaikkisuudesta niin ijankaikkisuuteen: ja sanokaan kaikki kansa: Amen, Halleluja!

Bendito el SEÑOR Dios de Israel, desde el siglo y hasta el siglo; y diga todo el pueblo, Amén. Alelu-JAH.