Psalmien 105
1 Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!
Danket dem HERRN und prediget seinen Namen; verkündiget sein Tun unter den Völkern;
2 Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.
singet von ihm und lobet ihn; redet von allen seinen Wundern;
3 Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!
rühmet seinen heiligen Namen; es freue sich das Herz derer, die den HERRN suchen!
4 Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!
Fraget nach dem HERRN und nach seiner Macht; suchet sein Antlitz allewege!
5 Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.
Gedenket seiner Wunderwerke, die er getan hat, seiner Wunder und seines Worts,
6 Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.
ihr, der Same Abrahams, seines Knechts, ihr Kinder Jakobs, seine Auserwählten!
7 Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.
Er ist der HERR, unser Gott; er richtet in aller Welt.
8 Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,
Er gedenket ewiglich an seinen Bund, des Worts, das er verheißen hat auf viel tausend für und für
9 Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.
den er gemacht hat mit Abraham, und des Eides mit Isaak,
10 Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,
und stellete dasselbige Jakob zu einem Recht und Israel zum ewigen Bunde
11 Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.
und sprach: Dir will ich das Land Kanaan geben, das Los eures Erbes,
12 Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,
da sie wenig und geringe waren und Fremdlinge drinnen.
13 Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:
Und sie zogen von Volk zu Volk, von einem Königreiche zum andern Volk.
14 Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.
Er ließ keinen Menschen ihnen Schaden tun und strafte Könige um ihretwillen.
15 Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.
Tastet meine Gesalbten nicht an und tut meinen Propheten kein Leid!
16 Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.
Und er ließ eine Teurung ins Land kommen und entzog allen Vorrat des Brots.
17 Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.
Er sandte einen Mann vor ihnen hin; Joseph ward zum Knechte verkauft.
18 He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,
Sie zwangen seine Füße im Stock, sein Leib mußte in Eisen liegen,
19 Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.
bis daß sein Wort kam und die Rede des HERRN ihn durchläuterte.
20 Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,
Da sandte der König hin und ließ ihn losgeben, der HERR über Völker hieß ihn auslassen.
21 Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,
Er setzte ihn zum HERRN über sein Haus, zum HERRSCher über alle seine Güter,
22 Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.
daß er seine Fürsten unterweisete nach seiner Weise und seine Ältesten Weisheit lehrete.
23 Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.
Und Israel zog nach Ägypten, und Jakob ward ein Fremdling im Lande Hams.
24 Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.
Und er ließ sein Volk sehr wachsen und machte sie mächtiger denn ihre Feinde.
25 Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.
Er verkehrete jener Herz, daß sie seinem Volk gram wurden und dachten seine Knechte mit List zu dämpfen.
26 Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.
Er sandte seinen Knecht Mose, Aaron, den er hatte erwählet.
27 Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.
Dieselben taten seine Zeichen unter ihnen und seine Wunder im Lande Hams.
28 Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.
Er ließ Finsternis kommen und machte es finster; und waren nicht ungehorsam seinen Worten.
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.
Er verwandelte ihre Wasser in Blut und tötete ihre Fische.
30 Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.
Ihr Land wimmelte Kröten heraus in den Kammern ihrer Könige.
31 Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.
Er sprach, da kam Ungeziefer, Läuse, in allen ihren Grenzen.
32 Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,
Er gab ihnen Hagel zum Regen, Feuerflammen in ihrem Lande;
33 Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.
und schlug ihre Weinstöcke und Feigenbäume und zerbrach die Bäume in ihren Grenzen.
34 Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,
Er sprach, da kamen Heuschrecken und Käfer ohne Zahl.
35 Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.
Und sie fraßen alles Gras in ihrem Lande und fraßen die Früchte auf ihrem Felde.
36 Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,
Und schlug alle Erstgeburt in Ägypten, alle ihre ersten Erben.
37 Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.
Und führete sie aus mit Silber und Golde; und war kein Gebrechlicher unter ihren Stämmen.
38 Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.
Ägypten ward froh, daß sie auszogen; denn ihre Furcht war auf sie gefallen.
39 Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.
Er breitete eine Wolke aus zur Decke und ein Feuer des Nachts zu leuchten.
40 He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.
Sie baten, da ließ er Wachteln kommen; und er sättigte sie mit Himmelbrot.
41 Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.
Er öffnete den Felsen, da flossen Wasser aus, daß Bäche liefen in der dürren Wüste.
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,
Denn er gedachte an sein heiliges Wort, Abraham, seinem Knechte, geredet.
43 Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,
Also führete er sein Volk aus mit Freuden und seine Auserwählten mit Wonne
44 Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.
und gab ihnen die Länder der Heiden, daß sie die Güter der Völker einnahmen
45 Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!
auf daß sie halten sollten seine Rechte und seine Gesetze bewahren. Halleluja!
