Sananlaskujen 6

1 Poikani, jos sinää takaat lähimmäises, niin sinä olet kiinnittänyt kätes muukalaiseen.

[My] son, if you become surety for your friend, you shall deliver your hand to an enemy.

2 Sinun sanoissas olet sinä paulaan istunut: sinä olet saavutettu puheissas.

For a man's own lips become a strong snare to him, and he is caught with the lips of his own mouth.

3 ee siis, poikani, näin: pelasta itses: sillä olet tullut lähimmäises käsiin: joudu, nöyryytä itses ja vaadi lähimmäistäs.

[My] son, do what I command you, and deliver yourself; for on your friend's account you are come into the power of evil [men]: faint not, but stir up even your friend for whom you are become surety.

4 Älä anna silmilles unta, eikä silmälautas torkkua.

Give not sleep to your eyes, nor slumber with your eyelids;

5 Kirvoita itses niinkuin metsävuohi pois käsistä, niinkuin lintu pyytäjänsä käsistä.

that you may deliver yourself as a doe out of the toils, and as a bird out of a snare.

6 Mene laiska myyriäisen tykö, katso hänen menoansa ja opi.

Go to the ant, O sluggard; and see, and emulate his ways, and become wiser than he.

7 Vaikka ei hänelläyhtään hallitsiaa, teettäjää ja isäntää ole,

For whereas he has no husbandry, nor any one to compel him, and is under no master,

8 Kuitenkin valmistaa hän elatuksensa suvella, ja koo ruokansa eloaikana.

he prepares food for himself in the summer, and lays by abundant store in harvest. Or go to the bee, and learn how diligent she is, and how earnestly she is engaged in her work; whose labors kings and private men use for health, and she is desired and respected by all: though weak in body, she is advanced by honouring wisdom.

9 Kuinka kauan sinä laiska makaat? koskas nouset unesta?

How long will you lie, O sluggard? and when will you awake out of sleep?

10 Makaa vielä vähä, ota vielä unta päähäs; laske kätes vähä yhteen, ettäs vielä levätä voisit;

You sleep a little, and you rest a little, and you slumber a short [time], and you fold your arms over your breast a little.

11 Niin köyhyys äkisti tulee päälles niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.

Then poverty comes upon you as an evil traveller, and lack as a swift courier: but if you be diligent, your harvest shall arrive as a fountain, and poverty shall flee away as a bad courier.

12 Jumalatoin ihminen, vahingollinen mies, kävelee suunsa vääryydellä,

A foolish man and a transgressor goes in ways that are not good.

13 Iskee silmää, nyhtää jalvoillansa, kokottelee sormillansa.

And the same winks with the eye, and makes a sign with his foot, and teaches with the beckonings of his fingers.

14 Vääryys on hänen sydämessänsä, ja aikoo pahaa: hän saattaa riidat matkaan.

[His] perverse heart devises evils: at all times such a one causes troubles to a city.

15 Sentähden tulee pikaisesti hänen kadotuksensa, ja hän äkisti muserretaan rikki, niin ettei hänellä yhtään parannusta ole.

Therefore his destruction shall come suddenly; overthrow and irretrievable ruin.

16 Kuusi on, joita Herra vihaa, ja seitsemää kauhistuu hänen sielunsa:

For he rejoices in all things which God hates, and he is ruined by reason of impurity of soul.

17 Ylpiät silmät, petollinen kieli, kädet, jotka vuodattavat viatonta verta;

The eye of the haughty, a tongue unjust, hands shedding the blood of the just;

18 Sydän, joka vahingollisia ajattelee, jalat, jotka ovat nopsat pahuuteen juoksemaan;

and a heart devising evil thoughts, and feet hastening to do evil, —[are hateful to God].

19 Väärä todistaja, joka valheita tuottaa, ja se, joka saattaa riidan veljesten välille.

An unjust witness kindles falsehoods, and brings on quarrels between brethren.

20 Poikani, pidä isäs käskyt, ja älä hylkää äitis lakia.

[My] son, keep the laws of your father, and reject not the ordinances of your mother:

21 Sido ne alati yhteen sydämes päälle, ja ripusta ne kaulaas.

but bind them upon your soul continually, and hang them as a chain about your neck.

22 Koskas vaellat, niin ne johdattavat sinua; koskas lepäät, niin he varjelevat sinua; koskas heräät, niin he puhuttelevat sinua.

Whenever you walk, lead this along and let it be with you; that it may talk with you when you wake.

23 Sillä käsky on niinkuin kynttilä, ja laki niinkuin valkeus, ja opin kuritus elämän tie,

For the commandment of the law is a lamp and a light; a way of life; reproof also and correction:

24 Ettäs varjeltaisiin pahasta vaimosta, ja muukalaisen makiasta kielestä.

to keep you continually from a married woman, and from the calumny of a strange tongue.

25 Älä himoitse sydämessäs hänen kauneuttansa, ettes vieteltäisi hänen silmäinsä kiillosta.

Let not the desire of beauty overcome you, neither be you caught by your eyes, neither be captivated with her eyelids.

26 Sillä portto saattaa leivältä pois; mutta aviovaimo saattaa kauniin elämän.

For the value of a harlot is as much as of one loaf; and a woman hunts for the precious souls of men.

27 Taitaako joku kätkeä tulen poveensa, ettei hänen vaattensa pala?

Shall any one bind fire in his bosom, and not burn his garments?

28 Eli taitaako joku hiilten päällä kävellä, ettei hän jalkojansa polta?

or will any one walk on coals of fire, and not burn his feet?

29 Niin sille tapahtuu, joka lähimmäisensä vaimoa lähentelee; ei se pääse rankaisematta, joka häneen ryhtyy.

So is he that goes in to a married woman; he shall not be held guiltless, neither any one that touches her.

30 Ei se ole varkaalle niin suuri häpiä, jos hän varastaa henkensä piteeksi, koska nälkä on:

It is not to be wondered at if one should be taken stealing, for he steals that when hungry he may satisfy his soul:

31 Jos hän käsitetään, antaa hän sen seitsemänkertaisesti jälleen, ja kaiken huoneensa saadun;

but if he should be taken, he shall repay sevenfold, and shall deliver himself by giving all his goods.

32 Mutta joka vaimon janssa huoruuteen lankee, se on tyhmä, ja joka sielunsa kadottaa tahtoo, se niin tekee.

But the adulterer through lack of sense procures destruction to his soul.

33 Rangaistus ja häpiä tulee hänen päällensä, ja hänen häväistyksensä ei pyyhitä pois.

He endures both pain and disgrace, and his reproach shall never be wiped off.

34 Sillä miehen vihalla on kiivaus: ei hän säästä häntä koston päivänä:

For the soul of her husband is full of jealousy: he will not spare in the day of vengeance.

35 Ei hän lukua pidä sovittajasta, eikä ota lahjoja, vaikka paljon antaisit.

He will not forego [his] enmity for any ransom: neither will he be reconciled for many gifts.