Sananlaskujen 29

1 Joka kuritukselle on uppiniskainen, hän äkisti kadotetaan ilman yhdetäkään avuta.

L'homme répréhensible qui se roidit, sera brisé soudain, et sans remède.

2 Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa.

Quand les justes se multiplient, le peuple se réjouit; mais quand règne l'impie, le peuple gémit.

3 Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaraansa.

L'homme, ami de la sagesse, réjouit son père, mais qui se plaît avec les courtisanes, perd son bien.

4 Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee.

Par la justice un roi consolide son Etat; mais celui qui accepte des dons, le ruine.

5 Joka lähimmäisensä kanssa liehakoitsee, hän hajoittaa verkon jalkainsa eteen.

Un homme qui flatte son prochain, tend un filet sous ses pas.

6 Kuin paha syntiä tekee, niin hän hänensä paulaan sekoittaa; vaan vanhurskas riemuitsee, ja hänellä on ilo.

Un piège gît dans le crime du méchant; mais le juste triomphe, et se réjouit.

7 Vanhurskas tuntee köyhän asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta.

Le juste sait défendre les petits, mais l'impie ne comprend pas la science.

8 Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan.

Les moqueurs soufflent le feu dans la cité; mais les sages calment l'irritation.

9 Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa.

Le juste qui est en dispute avec l'insensé, ni par la colère, ni par l'enjouement n'arrive à la paix.

10 Verikoirat vihaavat siviää; vaan vanhurskaat holhovat häntä.

Les hommes sanguinaires haïssent l'innocent; mais les justes cherchent à lui sauver la vie.

11 Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää.

L'insensé produit son âme tout entière; mais le sage la tient en arrière.

12 Päämies, joka valhetta rakastaa, hänen palveliansa ovat kaikki jumalattomat.

Qu'un prince écoute les mensonges, tous ses serviteurs sont méchants.

13 Köyhä ja rikas kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä.

Le pauvre et l'oppresseur se rencontrent; l'Éternel fait luire la lumière aux yeux de tous deux.

14 Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti.

Du roi qui rend au pauvre fidèle justice, le trône subsiste éternellement.

15 Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi häpäisee äitinsä.

La verge et la correction donnent la sagesse; mais l'enfant livré à lui-même fait honte à sa mère.

16 Jossa monta jumalatointa on, siinä on monta syntiä; vaan vanhurskaat näkevät heidän lankeemisensa.

Quand les impies croissent, le péché croît; mais leur chute réjouira les regards des justes.

17 Kurita poikaas, niin hän sinua virvoitaa, ja saattaa sielus iloiseksi.

Corrige ton fils, et il te donnera du repos, et procurera des délices à ton âme.

18 Kuin ennustukset loppuvat, niin kansa hajoitetaan; vaan autuas kätkee lain.

Privé de révélation, un peuple est sans frein; heureux, s'il garde la Loi!

19 Palvelia ei anna itsiänsä kurittaa sanoilla; sillä vaikka hän sen ymmärtää, niin ei hän vastaa.

Les discours ne corrigent point un serviteur; quand même il comprend, il n'obéit point.

20 Jos sinä näet jonkun, joka on nopsa puhumaan: enempi on toivoa tyhmästä kuin hänestä.

Vois-tu cet homme prompt à parler? Il y a plus à espérer d'un fou que de lui.

21 Jos palvelia nuoruudesta herkullisesti pidetään, niin hän tahtoo sitte poikana olla.

Si l'on délicate son serviteur dès l'enfance, il finit par vouloir être fils.

22 Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä.

L'homme colère excite les querelles, et celui qui s'échauffe, fait bien des fautes.

23 Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän.

L'orgueil de l'homme l'abaisse; mais l'humble parvient à la gloire.

24 Joka varkaan kanssa on osallinen, hän vihaa sieluansa, niin myös se, joka kuulee kirouksen ja ei ilmoita.

Qui entre en part avec le voleur, est son propre ennemi; il a entendu la malédiction, et il ne dénonce pas!

25 Joka pelkää ihmistä, hän tulee lankeemukseen; mutta joka luottaa Herraan, hän tulee pidetyksi ylös.

La peur des hommes tend un piège; mais qui se confie dans l'Éternel, est mis à couvert.

26 Moni etsii päämiehenkasvoja; mutta jokaisen tuomio tulee Herralta.

Plusieurs cherchent les regards du souverain; mais de l'Éternel émane le jugement des hommes.

27 Jumalatoin ihminen on vanhurskaille kauhistus; ja joka oikialla tiellä on, hän on jumalattomalle kauhistus.

Le méchant est l'abomination du juste; et celui qui marche droit, l'abomination de l'impie.