Sananlaskujen 27
1 Älä kehu huomisesta päivästä; sillä et sinä tiedä, mitä tänäpänä tapahtuu.
Ne te vante pas du lendemain, car tu ignores ce qu'un jour enfante.
2 Anna toisen sinuas kiittää, ja ei sinun oman suus, muukalaisen, ja ei omin huultes.
Qu'un autre te loue, et non ta propre bouche, un étranger, et non tes propres lèvres!
3 Kivi on raskas ja santa painaa; vaan tyhmän viha on raskaampi kuin ne molemmat.
La pierre est lourde, et le sable pesant; mais l'humeur de l'insensé pèse plus que tous deux.
4 Viha on julma kappale ja karvas mieli on myrsky; ja kuka taitaa olla kateutta vastaan?
La fureur est cruelle, et la colère impétueuse; mais qui pourra tenir devant la jalousie?
5 Julkinen kuritus on parempi kuin salainen rakkaus.
Mieux vaut un reproche franc, qu'une affection dissimulée.
6 Hyvänsuovan haavat ovat paremmet kuin petolliset Vainoojain suunantamiset.
Les coups d'un ami viennent de fidélité; mais un ennemi prodigue les baisers.
7 Ravittu sielu polkee hunajaa; vaan isoovaiselle sielulle ovat kaikki karvaatkin makiat.
L'homme rassasié foule le miel aux pieds; mais pour l'affamé tout ce qui est amer, est doux.
8 Niinkuin lintu, joka pesästänsä kulkee, niin on se mies, joka siastansa siirtää.
Tel l'oiseau qui erre loin de son nid, tel est l'homme qui erre loin de ses lieux.
9 Voiteesta ja suitsutuksesta sydän iloitsee, ja ystävän hyvä neuvo on sielulle otollinen.
L'huile et l'encens réjouissent le cœur, et par un conseil cordial l'ami est doux à l'homme.
10 Älä hylkää ystävääs, ja isäs ystäviä, ja älä mene veljes huoneesen, kuin sinun väärin käy; sillä parempi on kylänmies, joka läsnä on, kuin veli, joka taampana on.
Ne quitte pas ton ami, ni l'ami de ton père, mais ne va pas chez ton frère le jour de ton malheur! Mieux vaut un voisin proche, qu'un parent éloigné.
11 Ole viisas, poikani, ja iloita sydämeni, että minä taitaisin vastata sitä, joka minua pilkkaa.
Sois sage, mon fils, et réjouis mon cœur, et je saurai que répondre à qui m'outragera.
12 Viisas näkee vaaran, ja lymyttää itsensä; vaan tyhmät menevät siihen, ja saavat vahingon.
Le sage voit la calamité, et se met à l'abri; les inconsidérés vont en avant, et sont punis.
13 Ota hänen vaattensa, joka toisen takaa, ja ota häneltä pantti muukalaisen edestä.
Prends-lui son manteau, car il a cautionné autrui, et nantis-toi de lui plutôt que de l'étranger.
14 Joka lähimmäistänsä siunaa korkialla äänellä, ja nousee varhain, se luetaan hänelle kiroukseksi.
Quand de grand matin à haute voix on salue son prochain, cela est regardé comme une imprécation.
15 Riitainen vaimo, ja alinomainen tiukkuminen suuresta sateesta, nämät oikein yhteen verrataan.
L'eau d'une gouttière tombant sans relâche un jour de pluie, et la femme querelleuse sont choses pareilles;
16 Joka häntä tahtoo kätkeä, hän käsittelee tuulta, ja pivo öljyä kädessänsä.
qui l'arrêterait, arrêterait le vent, et sa main appellerait [bientôt] l'huile à son secours.
17 Veitsi hioo veitsen, ja mies teroittaa ystävänsä.
Le fer aiguise le fer, et l'un aiguise la colère de l'autre.
18 Joka fikunapuunsa varjelee, se syö siitä hedelmän, ja joka herraansa vartioitsee, se kunnioitetaan.
Qui garde son figuier, en mange le fruit, et qui a des soins pour son maître, obtient de l'honneur.
19 Niinkuin varjo on vedessä ihmisen kasvon suhteen, niin on ihmisen sydän toisia vastaan.
Comme dans les eaux un regard [répond] à un regard, ainsi le cœur de l'homme [répond] au cœur de l'homme.
Les Enfers et l'abîme ne sont jamais rassasiés, et les yeux de l'homme ne sont jamais rassasiés. (Sheol h7585)
21 Mies tulee kiusatuksi kiittäjän suun kautta, niinkuin hopia ahjossa ja kulta pätsissä.
Ce qu'est le creuset pour l'argent, la fournaise pour l'or, que chacun le soit pour la bouche qui le loue!
22 Jos sinä huhmaressa survoisit tyhmän niinkuin ryynit, niin ei kuitenkaan hänen hulluutensa hänestä erkane.
Quand tu pilerais le fou dans le mortier, parmi les gruaux avec le pilon, sa folie ne le quittera pas.
23 Ota ahkera vaari lampaistas, ja pidä murhe laumastas;
Examine l'aspect de ton bétail, et sois attentif à tes troupeaux!
24 Sillä ei tavara ole ijankaikkisesti, eikä kruunu suvusta sukuun.
Car l'opulence n'est pas éternelle; et une couronne se transmet-elle dans tous les âges?
25 Ruoho käy ylös ja kukkaset puhkeevat, ja heinät vuorilla kootaan.
L'herbe disparaît, et la tendre verdure se montre, et l'on recueille les herbes des montagnes;
26 Lampaat vaatettavat sinua, ja kauriit antavat pellon vuoron.
les agneaux te donnent des vêtements, et les boucs, le prix d'un champ;
27 Sinulla on vuohten rieskaa kyllä sekä omaksi settä huonees ravinnoksi, ja piikais elatukseksi.
le lait des chèvres suffit à ta nourriture, à la nourriture de ta maison, et à l'entretien de tes servantes.
