Sananlaskujen 26

1 Niinkuin lumi suvella ja sede elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia.

Wie der Schnee im Sommer und Regen in der Ernte, also reimet sich dem Narren Ehre nicht.

2 Niinkuin lintu menee pois, ja pääskynen lentää, niin ei sovi salvaa kirous ilman syytä.

Wie ein Vogel dahinfährt und eine Schwalbe fleugt, also ein unverdienter Fluch trifft nicht.

3 Hevoselle ruoska ja aasille ohjat, ja hullulle vitsa selkään.

Dem Roß eine Geißel und dem Esel ein Zaum; und dem Narren eine Rute auf den Rücken.

4 Älä vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettes myös sinä hänen kaltaiseksensa tulisi.

Antworte dem Narren nicht mich seiner Narrheit, daß du ihm nicht auch gleich werdest.

5 Vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettei hän näkyisi viisaaksi silmissänsä.

Antworte aber dem Narren nach seiner Narrheit, daß er sich nicht weise lasse dünken.

6 Joka tyhmäin sanansaattajain kautta asian toimittaa, hän on niinkuin rampa jaloista, ja saa vahingon.

Wer eine Sache durch einen törichten Boten ausrichtet, der ist wie ein Lahmer an Füßen und nimmt Schaden.

7 Niinkuin nilkku voi hypätä, niin tyhmä taitaa puhua viisaudesta.

Wie einem Krüppel das Tanzen, also stehet den Narren an, von Weisheit reden.

8 Joka tyhmälle taritsee kunniaa, on niinkuin joku heittäisi kalliin kiven kiviroukkioon.

Wer einem Narren Ehre anlegt, das ist, als wenn einer einen Edelstein auf den Rabenstein würfe.

9 Sananlasku on tyhmäin suussa niinkuin orjantappura, joka juopuneen käsiin pistelee.

Ein Spruch in eines Narren Mund ist wie ein Dornzweig, der in eines Trunkenen Hand sticht.

10 Taitava ihminen tekee kappaleen oikein; vaan joka taitamattoman palkkaa, hän sen turmelee.

Ein guter Meister macht ein Ding recht; aber wer einen Hümpler dinget, dem wird's verderbt.

11 Niinkuin koira syö oksennuksensa, niin on hullu joka hulluutensa kertoo.

Wie ein Hund sein Gespeietes wieder frißt, also ist der Narr, der seine Narrheit wieder treibt.

12 Koskas näet jonkun, joka luulee itsensä viisaaksi, enempi on silloin toivoa tyhmästä kuin hänestä.

Wenn du einen siehest, der sich weise dünket, da ist an einem Narren mehr Hoffnung denn an ihm.

13 Laiska sanoo: nuori jalopeura on tiellä, ja jalopeura kujalla.

Der Faule spricht: Es ist ein junger Löwe auf dem Wege und ein Löwe auf den Gassen.

14 Laiska kääntelee itsiänsä vuoteella niinkuin ovi saranassa.

Ein Fauler wendet sich im Bette wie die Tür in der Angel.

15 Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen.

Der Faule verbirgt seine Hand in dem Topf, und wird ihm sauer, daß er sie zum Munde bringe.

16 Laiska luulee itsensä viisaammaksi kuin seitsemän, jotka hyviä tapoja opettavat.

Ein Fauler dünkt sich weiser denn sieben, die da Sitten lehren.

17 Joka käy ohitse ja sekoittaa itsensä muiden riitoihin, hän on senkaltainen, joka koiraa korvista vetää.

Wer vorgehet und sich menget in fremden Hader, der ist wie einer, der den Hund bei den Ohren zwacket.

18 Niinkuin se, joka salaa ampuu, tarkoittaa joutsella ja tappaa,

Wie einer heimlich mit Geschoß und Pfeilen schießt und tötet,

19 Niin on petollinen ihminen hänen lähimmäisillensä, ja sanoo: leikillä minä sen tein.

also tut ein falscher Mensch mit seinem Nächsten und spricht danach: Ich habe gescherzt.

20 Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat lakkaavat.

Wenn nimmer Holz da ist, so verlöscht das Feuer, und wenn der Verleumder weg ist, so höret der Hader auf.

21 Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa metelin.

Wie die Kohlen eine Glut und Holz ein Feuer, also richtet ein zänkischer Mann Hader an.

22 Panettelian sanat ovat niinkuin haavat, ja käyvät läpi sydämen.

Die Worte des Verleumders sind wie Schläge und sie gehen durchs Herz.

23 Viekas kieli ja paha sydän on niinkuin saviastia hopian savulla juotettu.

Giftiger Mund und böses Herz ist wie ein Scherben mit Silberschaum überzogen.

24 Vihamien teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä.

Der Feind wird erkannt bei seiner Rede, wiewohl er im Herzen falsch ist.

25 Kuin hän liehakoitsee makeilla puheillansa, niin älä usko häntä; sillä seitsemän kauhistusta on hänen sydämessänsä.

Wenn er seine Stimme holdselig macht, so glaube ihm nicht; denn es sind sieben Greuel in seinem Herzen.

26 Joka pitää salavihaa, tehdäksensä vahinkoa, hänen pahuutensa tulee ilmi kokouksissa.

Wer den Haß heimlich hält, Schaden zu tun, des Bosheit wird vor der Gemeine offenbar werden.

27 Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä.

Wer eine Grube macht, der wird dreinfallen; und wer einen Stein wälzet, auf den wird er kommen.

28 Petollinen kieli vihaa rangaistusta, ja suu, joka myötäkielin puhuu, saattaa kadotukseen.

Eine falsche Zunge hasset, der ihn strafet; und ein Heuchelmaul richtet Verderben an.