Sananlaskujen 20

1 Viina tekee pilkkaajaksi, ja väkevät juotavat tekevät tyhmäksi: joka niitä halajaa, ei hän ikinä viisaaksi tule.

Il vino [è] schernitore, e la cervogia [è] tumultuante; E chiunque ne è vago non è savio.

2 Kuninkaan peljättämys on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen: joka hänen vihoittaa, hän tekee omaa henkeänsä vastoin.

Il terrore del re [è] come il ruggito del leoncello; Chi lo provoca ad indegnazione pecca [contro a] sè stesso.

3 Miehen kunnia on olla ilman riitaa; vaan jotka mielellänsä riitelevät, ovat kaikki tyhmät.

[Egli è] gloria all'uomo di rimanersi di contesa; Ma chiunque è stolto si fa schernire.

4 Kylmän tähden ei tahdo laiska kyntää; sentähden hän elonaikana kerjää, ja ei saa mitään.

Il pigro non ara per cagion del freddo; [E poi] nella ricolta va accattando, e [non trova] nulla.

5 Neuvo on miehen sydämessä niinkuin syvä vesi; mutta toimellinen ammuntaa sen ylös.

Il consiglio nel cuor dell'uomo [è] un'acqua profonda; E l'uomo intendente l'attignerà.

6 Monta ihmistä kerskataan hyväksi; vaan kuka löytää jonkun, joka todella hyvä on?

Il più degli uomini predicano ciascuno la sua benignità; Ma chi troverà un uomo verace?

7 Vanhurskas siveydessä vaeltaa; hänen lastensa käy hyvin hänen perässänsä.

I figliuoli del giusto, che cammina nella sua integrità, [Saranno] beati dopo di lui.

8 Kuningas, joka istuu istuimella tuomitsemaan, hajoittaa kaikki, jotka pahat ovat, silmillänsä.

Il re, sedendo sopra il trono del giudicio, Dissipa ogni male con gli occhi suoi.

9 Kuka sanoo: minä olen puhdas sydämessäni, ja vapaa synnistäni?

Chi può dire: Io ho purgato il mio cuore, Io son netto del mio peccato?

10 Monenlainen vaaka ja mitta ovat molemmat kauhistus herralle.

Doppio peso, e doppio staio, [Sono] amendue cosa abbominevole al Signore.

11 Nuorukainen tunnetaan menostansa, jos hän siviäksi ja toimelliseksi tuleva on.

Fin da fanciullo [l'uomo] è riconosciuto da' suoi atti, Se egli [sarà] puro, e se le sue opere [saranno] diritte.

12 Kuulevaisen korvan ja näkeväisen silmän on Herra molemmat tehnyt.

Il Signore ha fatte amendue queste cose: E l'orecchio che ode, e l'occhio che vede.

13 Älä rakasta unta, ettes köyhtyisi: avaa silmäs, niin sinä saat kyllän leipää.

Non amare il sonno, che tu non impoverisca; Tieni gli occhi aperti, [e] sarai saziato di pane.

14 Paha, paha, sanoo ostaja; mutta mentyänsä pois hän kerskaa.

Chi compera dice: [Egli è] cattivo, [egli è] cattivo; Ma quando se n'è andato, allora si vanta.

15 Kultaa ja kalliita kiviä löydetään kyllä, vaan toimellinen suu on kallis kappale.

Vi è dell'oro, e delle perle assai; Ma le labbra di scienza [sono] un vaso prezioso.

16 Ota hänen vaattensa joka muukaisen takaa: ja ota häneltä pantti tuntemattoman edestä.

Prendi pure il vestimento di chi ha fatta sicurtà per lo strano; Prendi pegno da lui per gli stranieri.

17 Varastettu leipä maistuu miehelle hyvin; vaan sitte pitää hänen suunsa oleman täynnä teräviä kiviä.

Il pane acquistato con frode è soave all'uomo; Ma poi la sua bocca si trova piena di ghiaia.

18 Aivoitukset menestyvät, kuin ne neuvotella toimitetaan, ja sodat myös pitää toimella pidettämän.

I disegni son renduti stabili con consiglio; Fa' dunque la guerra con prudenti deliberazioni.

19 Älä sekoita sinuas sen kanssa, joka salaisuuden ilmoittaa, ja joka panettelee, ja jolla petollinen suu on.

Chi va sparlando palesa il segreto: Non rimescolarti adunque con chi è allettante di labbra.

20 Joka isäänsä ja äitiänsä kiroilee, hänen kynttilänsä pitää sammuman synkiässä pimeydessä.

La lampana di chi maledice suo padre, o sua madre, Sarà spenta nelle più oscure tenebre.

21 Perintö, johon varhain kiiruhdetaan, on viimeiseltä ilman siunausta.

L'eredità acquistata di subito da principio Non sarà benedetta alla fine.

22 Älä sano: minä kostan pahan; odota Herraa, hän auttaa sinua.

Non dire: Io renderò il male; Aspetta il Signore, ed egli ti salverà.

23 Monenlaiset puntarit ovat Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä.

Doppio peso [è] cosa abbominevole al Signore; E le bilance fallaci non [sono] buone.

24 Jokaisen retket tulevat Herralta: kuka ihminen taitaa ymmärtää tiensä?

I passi dell'uomo [sono] dal Signore; E come intenderà l'uomo la sua via?

25 Se on ihmiselle paula, kuin hän pilkkaa pyhää, ja etsii sitte lupauksia.

Dire inconsideratamente: [Questa è] cosa sacra; E riflettere dopo aver fatti i voti, è un laccio all'uomo.

26 Viisas kuningas hajoittaa jumalattomat, ja antaa ratasten käydä heidän päällitsensä.

Il re savio dissipa gli empi, E rimena la ruota sopra loro.

27 Herran kynttilä on ihmisen henki: hän käy läpi koko sydämen.

L'anima dell'uomo [è] una lampana del Signore, Che investiga tutti i segreti nascondimenti del ventre.

28 Laupius ja totuus varjelee kuninkaan, ja hän vahvistaa istuimensa laupiudella.

Benignità e verità guardano il re; Ed egli ferma il suo trono per benignità.

29 Nuorten miesten väkevyys on heidän kunniansa, ja harmaat karvat on vanhain kaunistus.

La forza de' giovani [è] la lor gloria; E l'onor de' vecchi [è] la canutezza.

30 Haavoilla pitää pahuus ajettaman pois, ja koko sydämen kivulla.

I lividori delle battiture, e le percosse che penetrano addentro nel ventre [Sono] una lisciatura nel malvagio.