Sananlaskujen 19

1 Köyhä joka siveydessä vaeltaa, on parempi kuin väärä huulissansa, joka kuitenkin tyhmä on.

Ein Armer, der in seiner Frömmigkeit wandelt, ist besser denn ein Verkehrter mit seinen Lippen, der doch ein Narr ist.

2 Joka ei toimella laita, ei hänelle hyvin käy; ja joka on nopsa jaloista, se loukkaa itsensä.

Wo man nicht mit Vernunft handelt, da geht's nicht wohl zu; und wer schnell ist mit Füßen, der tut sich Schaden.

3 Ihmisen tyhmyys eksyttää hänen tiensä, niin että hänen sydämensä vihastuu Herraa vastaan.

Die Torheit eines Menschen verleitet seinen Weg, und doch tobt sein Herz wider den HERRN.

4 Tavara tekee monta ystävää, vaan köyhä hyljätään ystäviltä.

Gut macht viele Freunde; aber der Arme wird von seinen Freunden verlassen.

5 Ei väärä todistaja pidä pääsemän rankaisematta; joka rohkiasti valehtelee, ei hänen pidä selkeemän.

Ein falscher Zeuge bleibt nicht ungestraft; und wer Lügen frech redet, wird nicht entrinnen.

6 Moni rukoilee päämiestä, ja jokainen on hänen ystävänsä, joka lahjoja jakaa.

Viele schmeicheln der Person des Fürsten; und alle sind Freunde des, der Geschenke gibt.

7 Köyhää vihaavat kaikki hänen veljensä, ja hänen ystävänsä vetäytyvät taamma hänestä; ja joka sanoihin luottaa, ei hän saa mitään.

Den Armen hassen alle seine Brüder; wie viel mehr halten sich seine Freunde von ihm fern! Und wer sich auf Worte verläßt, dem wird nichts.

8 Joka viisas on, hän rakastaa henkeänsä, ja joka toimellinen on, se löytää hyvän.

Wer klug wird, liebt sein Leben; und der Verständige findet Gutes.

9 Väärä todistaja ei pidä pääsemän rankaisematta; ja joka rohkiasti valehtelee, se kadotetaan.

Ein falscher Zeuge bleibt nicht ungestraft; und wer frech Lügen redet, wird umkommen.

10 Ei hullulle sovi hyvät päivät, paljoa vähemmin palvelian päämiehiä hallita.

Dem Narren steht nicht wohl an, gute Tage haben, viel weniger einem Knecht, zu herrschen über Fürsten.

11 Joka on kärsivällinen, se on toimellinen ihminen; ja se on hänelle kunniaksi, että hän viat välttää.

Wer geduldig ist, der ist ein kluger Mensch, und ist ihm eine Ehre, daß er Untugend überhören kann.

12 Kuninkaan viha on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen; mutta hänen ystävyytensä on niinkuin kaste ruoholle.

Die Ungnade des Königs ist wie das Brüllen eines jungen Löwen; aber seine Gnade ist wie der Tau auf dem Grase.

13 Hullu poika on isänsä murhe, ja riitainen vaimo on niinkuin alinomainen pisaroitseminen.

Ein törichter Sohn ist seines Vaters Herzeleid, und ein zänkisches Weib ein stetiges Triefen.

14 Huoneet ja tavarat peritään vanhemmilta, vaan toimellinen emäntä tulee Herralta.

Haus und Güter vererben die Eltern; aber ein vernünftiges Weib kommt vom HERRN.

15 Laiskuus tuo unen, ja joutilas sielu kärsii nälkää.

Faulheit bringt Schlafen, und eine lässige Seele wird Hunger leiden.

16 Joka käskyt pitää, hän on vapahtanut henkensä; vaan joka tiensä hylkää, hänen pitää kuoleman.

Wer das Gebot bewahrt, der bewahrt sein Leben; wer aber seines Weges nicht achtet, wird sterben.

17 Jöka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on.

Wer sich des Armen erbarmt, der leihet dem HERRN; der wird ihm wieder Gutes vergelten.

18 Kurita lastas, koska vielä toivo on; mutta älä pyydä häntä tappaa;

Züchtige deinen Sohn, solange Hoffnung da ist; aber laß deine Seele nicht bewegt werden, ihn zu töten.

19 Sillä suuri julmuus saattaa vahingon: sentähden laske vallallensa, ja kurita häntä toistamiseen.

Großer Grimm muß Schaden leiden; denn willst du ihm steuern, so wird er noch größer.

20 Kuule neuvoa ja ota kuritus vastaan, tullakses vihdoinkin viisaaksi.

Gehorche dem Rat, und nimm Zucht an, daß du hernach weise seiest.

21 Monet aivoitukset oavt miehen sydämessä; mutta Herran neuvo on pysyväinen.

Es sind viel Anschläge in eines Mannes Herzen; aber der Rat des HERRN besteht.

22 Ihmiselle kelpaa hänen laupeutensa, ja köyhä mies on parempi kuin valehtelia.

Ein Mensch hat Lust an seiner Wohltat; und ein Armer ist besser denn ein Lügner.

23 Herran pelko saattaa elämän, ja se pysyy ravittuna, ettei mikään paha häntä lähesty.

Die Furcht des HERRN fördert zum Leben, und wird satt bleiben, daß kein Übel sie heimsuchen wird.

24 Laiska kätkee kätensä poveensa, ja ei vie sitä jälleen suuhunsa.

Der Faule verbirgt seine Hand im Topf und bringt sie nicht wieder zum Munde.

25 Jos pilkkaajaa lyödään, niin taitamatoin tulee viisaaksi; ja jos toimellista lyödään, niin hän tulee toimelliseksi.

Schlägt man den Spötter, so wird der Unverständige klug; straft man einen Verständigen, so wird er vernünftig.

26 Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa ulos äitinsä, hän on häpeemätöin ja kirottu lapsi.

Wer Vater verstört und Mutter verjagt, der ist ein schändliches und verfluchtes Kind.

27 Lakkaa poikani, kuuntelemasta sitä neuvoa, joka sinua viettelee pois toimellisesta opista.

Laß ab, mein Sohn, zu hören die Zucht, und doch abzuirren von vernünftiger Lehre.

28 Väärä todistus häpäisee tuomion, ja jumalattomain suu nielee vääryyden.

Ein loser Zeuge spottet des Rechts, und der Gottlosen Mund verschlingt das Unrecht.

29 Pilkkaajille on rangaistus valmistettu, ja haavat hulluin selkään.

Den Spöttern sind Strafen bereitet, und Schläge auf der Narren Rücken.