Sananlaskujen 11

1 Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta oikia puntari on hänelle otollinen.

El peso falso abominación es al SEÑOR; mas la pesa cabal le agrada.

2 Kussa ylpeys on, siinä on myös ylönkatse; mutta viisaus on nöyräin tykönä.

Cuando vino la soberbia, vino también la deshonra; mas con los humildes es la sabiduría.

3 Viattomuus johdattaa siviät, vaan pahuus kukistaa pilkkaajat.

La perfección de los rectos los encaminará; mas la perversidad de los pecadores los echará a perder.

4 Ei rakkaus auta vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.

No aprovecharán las riquezas en el día de la ira; mas la justicia librará de la muerte.

5 Viattoman vanhurskaus tekee hänen tiensä tasaiseksi, mutta jumalatoin lankee jumalattomassa menossansa.

La justicia del perfecto enderezará su camino; mas el impío por su impiedad caerá.

6 Jumalisten vanhurskaus pelastaa heitä, vaan väärintekiät käsitetään viekkaudessansa.

La justicia de los rectos los librará; mas los pecadores en su pecado serán presos.

7 Kuin jumalatoin ihminen kuolee, niin ei ole yhtään toivoa: ja jota väärintekiät odottavat, se tulee tyhjäksi.

Cuando muere el hombre impío, perece su esperanza; y la esperanza de los malos perecerá.

8 Vanhurskas vapahdetaan vaivasta, ja jumalatoin tuleehänen siaansa.

El justo es librado de la tribulación; mas el impío entra en lugar suyo.

9 Ulkokullatun ihmisen suun kautta petetään hänen lähimmäisensä; vaan vanhurskaat ymmärtävät sen, ja pelastetaan.

El hipócrita con la boca daña a su prójimo; mas los justos son librados con la sabiduría.

10 Kaupunki iloitsee, koska vanhurskaan hyvin käy, ja riemuitsee, koska jumalatoin hukkuu.

En el bien de los justos la ciudad se alegra; mas cuando los impíos perecen, hay fiestas.

11 Vanhurskasten siunauksen kautta kaupunki korotetaan, vaan jumalattoman suun kautta kukistetaan.

Por la bendición de los rectos la ciudad será engrandecida; mas por la boca de los impíos ella será trastornada.

12 Joka lähimmäistänsä häpäisee, se on hullu, mutta toimellinen mies on vaiti.

El que carece de entendimiento, menosprecia a su prójimo; mas el hombre prudente calla.

13 Panettelia ilmoittaa salaisuuden, vaan jolla on uskollinen sydän, hän salaa sen.

El que anda en chismes, descubre el secreto; mas el de espíritu fiel encubre la cosa.

14 Jossa ei neuvoa ole, siinä kansa hukkuu; vaan jossa monta neuvonantajaa on, siinä hyvin käy.

Cuando faltaren la inteligencia, caerá el pueblo; mas en la multitud de consejeros hay salud.

15 Joka toisen takaa, hän tulee vahinkoon; vaan joka siitä itsensä pitää pois, hän on murheetoin.

Con ansiedad será afligido el que fiare al extraño; mas el que aborreciere las fianzas vivirá confiado.

16 Vaimo, joka otollinen on, pitää kunnian; vaan väkevät pitävät rikkauden.

La mujer graciosa tendrá honra; y los fuertes tendrán riquezas.

17 Armias mies tekee ruumiillensa hyvää; vaan se, joka julma on, saattaa lihansa murheelliseksi.

A su alma hace bien el hombre misericordioso; mas el cruel atormenta su carne.

18 Jumalattoman työ on turha, vaan joka vanhurskautta kylvää, sillä on hyvä palkka.

El impío hace obra falsa; mas el que sembrare justicia, tendrá galardón firme.

19 Sillä vanhurskaus saattaa elämän, vaan joka pahaa pyytää, hän saattaa kuoleman.

Como la justicia es para vida, así el que sigue el mal es para su muerte.

20 Petollinen sydän on kauhistus Herralle, Vaan viattoman tie on hänelle otollinen.

Abominación son al SEÑOR los perversos de corazón; mas los perfectos de camino le son agradables.

21 Ei jumalattoimia auta, vaikka kaikki kätensä yhteen pistäisivät, mutta vanhurskaan siemen pelastetaan.

Por más pactos que tenga hechos con la muerte, el malo no será absuelto; mas la simiente de los justos escapará.

22 Kaunis vaimo ilman taidota on niinkuin sika, jolla olis kultainen käädy kuonossa.

Zarcillo de oro en la nariz del puerco es la mujer hermosa y apartada de razón.

23 Vanhurskasten himo on ainoastaan hyvä, vaan jumalattomain odotus on kiukku.

El deseo de los justos solamente es bueno; mas la esperanza de los impíos es enojo.

24 Muutama jakaa omastansa, ja saa enemmän; toinen säästää, jossa ei pitäisi, ja tulee köyhemmäksi.

Hay quienes reparten, y les es añadido más; y hay quienes retienen más de lo que es justo, mas vienen a pobreza.

25 Sielu, joka siunaa, tulee rikkaaksi: ja joka juottaa, se myös juotetaan.

El alma de bendición a los demás será engordada; y el que saciare, él también será saciado.

26 Joka jyvät salaa, häntä kansa kiroilee; mutta joka myy, hänelle tulee siunaus.

Al que retiene el grano, el pueblo lo maldecirá; mas bendición será sobre la cabeza del que vende.

27 Joka varhain hyvää etsii, hänelle hyvin menestyy; mutta joka pahaa noudattaa, hänelle pahoin tapahtuu.

El que madruga al bien, hallará favor; mas al que busca el mal, éste le vendrá.

28 Joka rikkauteensa luottaa, hän hukkuu, vaan vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehti.

El que confía en sus riquezas, caerá; mas los justos reverdecerán como ramos.

29 Joka huoneensa murheelliseksi tekee, hän saa tuulen perinnöksi: ja hullun täytyy viisasta palvella.

El que turba su casa heredará viento; y el loco será siervo del sabio de corazón.

30 Vanhurskaan hedelmä on elämän puu: joka viisas on, hän kääntää sielut.

El fruto del justo es árbol de vida; y el que gana almas, es sabio.

31 Koska vanhurskas paljon kärsii, kuinka paljoa enemmin jumalatoin ja syntinen?

Ciertamente el justo será recompensado en la tierra; ¡cuánto más el impío y el pecador!