Valitusvirret 3
1 Minä olen mies, jonka viheliäisyyttä nähdä täytyy hänen hirmuisuutensa vitsan kautta.
I am the man who has seen affliction by the rod of his wrath.
2 Hän johdatti minua ja vei pimeyteen ja ei valkeuteen.
He has led me and caused me to walk in darkness, and not in light.
3 Hän on kätensä kääntänyt minua vastaan, ja toimittaa toisin aina minun kanssani.
Surely he turns his hand against me, again and again all the day.
4 Hän on tehnyt lihani ja nahkani vanhaksi, ja luuni musertanut.
He has made my flesh and my skin old. He has broken my bones.
5 Hän rakensi minua vastaan, ja sapella ja vaivalla hän minua kääri.
He has built against me, and encompassed me with gall and travail.
6 Hän on minut pannut pimeyteen, niinkuin aikaa kuolleet.
He has made me to dwell in dark places, as those who have long been dead.
7 Hän on minut muurannut sisälle, etten minä pääse ulos, ja minut kovaan jalkapuuhun pannut.
He has walled me around, that I cannot go forth. He has made my chain heavy.
8 Ja vaikka minä huudan ja parun, niin hän kuitenkin korvansa tukitsee minun rukouksestani.
Yea, when I cry, and call for help, he shuts out my prayer.
9 Hän on muurannut tieni kiinni vuojonkivillä, ja polkuni sulkenut.
He has walled up my ways with hewn stone. He has made my paths crooked.
10 Hän on väijynyt minua niinkuin karhu, niinkuin jalopeura salaisuudessa.
He is to me as a bear lying in wait, as a lion in concealed places.
11 Hän on minun antanut tieltä eksyä, ja minut repinyt säpäleiksi, ja minut autioksi tehnyt.
He has turned aside my ways, and pulled me in pieces. He has made me desolate.
12 Hän on joutsensa jännittänyt, ja asettanut minun nuolella tarkoitettavaksi.
He has bent his bow, and set me as a mark for the arrow.
13 Hän ampui minun munaskuihini viinensä nuolet.
He has caused the shafts of his quiver to enter into my reins.
14 Minä olen kaiken minun kansani nauru, ja heidän jokapäiväinen virtensä.
I have become a derision to all my people, and their song all the day.
15 Hän on haikeudella minut ravinnut, ja koiruoholla juovuttanut.
He has filled me with bitterness. He has sated me with wormwood.
16 Hän on hampaani somerolla rikki musertanut, hän kieritti minun tuhassa.
He has also broken my teeth with gravel stones. He has covered me with ashes.
17 Minun sieluni on ajettu pois rauhasta, minun täytyy hyvän unohtaa.
And thou have removed my soul far off from peace. I forgot prosperity.
18 Minä sanoin: minun voimani ja minun toivoni Herran päälle on kadonnut.
And I said, My strength is perished, and my expectation from Jehovah.
19 Muista siis, kuinka minä niin raadollinen ja hyljätty, koiruoholla ja sapella juotettu olen.
Remember my affliction and my misery, the wormwood and the gall.
20 Minun sieluni sen kyllä muistaa, ja sitä itsellensä tutkistelee.
My soul still has them in remembrance, and is bowed down within me.
21 Minä panen sen sydämeeni; sentähden minä vielä nyt toivon.
This I recall to my mind, therefore I have hope:
22 Herran laupiudesta se on, ettemme ratki hukkuneet; ei hänen laupiutensa vielä loppunut.
It is of Jehovah's loving kindnesses that we are not consumed, because his compassions do not fail.
23 Vaan joka huomen se on uusi, ja sinun uskollisuutes on suuri.
They are new every morning. Great is thy faithfulness.
24 Herra on minun osani, sanoo minun sieluni; sentähden tahdon minä häneen toivoa.
Jehovah is my portion, says my soul, therefore I will hope in him.
25 Herra on hyvä niille, jotka häneen toivovat, ja niille sieluille, jotka häntä kysyvät.
Jehovah is good to those who wait for him, to the soul who seeks him.
26 Hyvä on olla kärsivällisenä ja Herralta apua toivoa.
It is good that a man should hope and quietly wait for the salvation of Jehovah.
27 Hyvä on ihmiselle ijestä kantaa nuoruudessansa;
It is good for a man that he bear the yoke in his youth.
28 Että hän istuu yksinänsä, on vaiti, kuin jotakin hänen päällensä tulee,
Let him sit alone and keep silence, because he has laid it upon him.
29 Ja panee suunsa tomuun, ja odottaa toivoa,
Let him put his mouth in the dust, if so be there may be hope.
30 Ja antaa löydä poskillensa, ja paljon pilkkaa kärsii.
Let him give his cheek to him who smites him. Let him be filled full with reproach.
31 Sillä ei Herra syökse pois ijankaikkisesti.
For the Lord will not cast off forever.
32 Vaan hän saattaa murheelliseksi, ja taas armahtaa suuresta laupiudestansa.
For though he causes grief, yet he will have compassion according to the multitude of his loving kindnesses.
33 Sillä ei hän sydämestänsä ihmisiä kurita eikä murheesen saata,
For he does not afflict willingly, nor grieve the sons of men.
34 Niinkuin hän tahtois raadolliset maan päällä ratki jalkainsa alla polkea,
To crush under foot all the prisoners of the earth,
35 Ja antais jonkun miehen oikeuden Ylimmäisen edessä tulla käännetyksi pois,
to turn aside the right of a man before the face of the Most High,
36 Ja ihmistä väärin tuomita asiassansa, niinkuin ei Herra sitä näkisikään.
to subvert a man in his cause, the Lord does not approve.
37 Kuka tohtii siis sanoa: senkaltaiset tapahtuvat ilman Herran käskyä?
Who is he that says, and it comes to pass, when the Lord does not command it?
38 Eikö paha ja hyvä tule Korkeimman suusta?
Out of the mouth of the Most High does there not come evil and good?
39 Miksi siis ihmiset nurisevat eläissänsä? Jokainen nuriskaan syntejänsä vastaan.
Why does a living man complain, a man for the punishment of his sins?
40 Tutkistelkaamme ja etsikäämme meidän menoamme, ja palatkaamme Herran tykö.
Let us search and try our ways, and turn again to Jehovah.
41 Nostakaamme meidän sydämemme ja kätemme taivaasen päin, Jumalan tykö.
Let us lift up our heart with our hands to God in the heavens.
42 Me, me olemme syntiä tehneet ja kovakorvaiset olleet; (sentähden) et sinä säästänytkään.
We have transgressed and have rebelled. Thou have not pardoned.
43 Vaan sinä olet vihalla meitä peittänyt ja vainonnut, ja armottomasti surmannut.
Thou have covered with anger and pursued us. Thou have slain; thou have not pitied.
44 Sinä verhoitit itses pilvellä, ettei rukous päässyt sen lävitse.
Thou have covered thyself with a cloud, so that no prayer can pass through.
45 Sinä olet meitä tunkioksi ja saastaisuudeksi kansain seassa tehnyt.
Thou have made us an off-scouring and refuse in the midst of the peoples.
46 Kaikki meidän vihollisemme ovat suutansa ammottaneet meitä vastaan.
All our enemies have opened their mouth wide against us.
47 Me painetaan alas ja rangaistaan pelvolla ja ahdistuksella.
Fear and the pit have come upon us, devastation and destruction.
48 Minun silmäni vuotavat vesi-ojia minun kansani tyttären surkeuden tähden.
My eye runs down with streams of water, for the destruction of the daughter of my people.
49 Minun silmäni vuotavat ja ei taida lakata; ei he asetu,
My eye pours down, and does not cease, without any intermission,
50 Siihenasti että Herra katsoo taivaasta alas ja näkee.
till Jehovah looks down, and beholds from heaven.
51 Minun silmäni kuluttaa minulta elämäni kaikkein minun kaupunkini tytärten tähden.
My eye stirs my soul, because of all the daughters of my city.
52 Minun viholliseni ovat minua kovin ajaneet takaa, niinkuin lintua ilman syytä.
They have chased me grievously like a bird, those who are my enemies without cause.
53 He ovat minun elämäni kuoppaan salvanneet, ja heittäneet kiven minun päälleni.
They have cut off my life in the dungeon, and have cast a stone upon me.
54 Ovat myös vedet minun pääni ylitse käyneet; niin minä sanoin: nyt minä ratki hukassa olen.
Waters flowed over my head. I said, I am cut off.
55 Minä huusin avukseni sinun nimeäs, Herra, alhaalta kuopasta;
I called upon thy name, O Jehovah, out of the lowest dungeon.
56 Ja sinä kuulit minun ääneni, älä korvias kätke minun huokauksestani ja huudostani.
Thou heard my voice. Hide not thine ear at my breathing, at my cry.
57 Sinä lähenet kuin minä sinua huudan, ja sanot: älä pelkää.
Thou drew near in the day that I called upon thee. Thou said, Fear not.
58 Sinä, Herra, ratkaiset minun sieluni asian, ja lunastat minun henkeni.
O Lord, thou have pleaded the causes of my soul. Thou have redeemed my life.
59 Herra katso, kuinka minulle niin vääryyttä tehdään, ja tuomitse minun oikeuteni.
O Jehovah, thou have seen my wrong. Judge thou my cause.
60 Sinä näet kaikki heidän kostonsa ja kaikki heidän ajatuksensa minusta.
Thou have seen all their vengeance and all their devices against me.
61 Herra, sinä kuulet heidän pilkkansa ja kaikki heidän ajatuksensa minua vastaan,
Thou have heard their reproach, O Jehovah, and all their devices against me,
62 Minun vainollisteni huulet ja heidän neuvonsa minua vastaan yli päivää.
the lips of those who rose up against me, and their device against me all the day.
63 Katso, kuin he istuvat eli nousevat, niin he minusta virsiä laulavat.
Behold thou their sitting down, and their rising up. I am their song.
64 Kosta heille, Herra, niinkuin he ansainneet ovat, heidän kättensä töiden jälkeen.
Thou will render to them a recompense, O Jehovah, according to the work of their hands.
65 Anna heidän sydämensä vavista ja sinun kiroustas tuta.
Thou will give them hardness of heart, thy curse to them.
66 Vainoo heitä hirmuisuudella, ja hukuta heitä Herran taivaan alta.
Thou will pursue them in anger, and destroy them from under the heavens of Jehovah.
