Jobin 8
1 Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:
Da antwortete Bildad von Suah und sprach:
2 Kuinka kauvan sinä tahdot näitä puhua? ja sinun suus puheet ovat niinkuin väkevä tuuli?
Wie lange willst du solches reden und die Rede deines Mundes so einen stolzen Mut haben?
3 Väärinkö Jumala tuomitsee, eli rikkooko Kaikkivaltias oikeuden?
Meinest du, daß Gott unrecht richte, oder der Allmächtige das Recht verkehre?
4 Jos poikas ovat syntiä tehneet hänen edessänsä, niin hän on hyljännyt heitä heidän pahain tekoinsa tähden.
Haben deine Söhne vor ihm gesündiget, so hat er sie verstoßen um ihrer Missetat willen.
5 Mutta jos sinä aikanansa etsit Jumalaa, ja rukoilet Kaikkivaltiasta hartaasti,
So du aber dich beizeiten zu Gott tust und dem Allmächtigen flehest,
6 Ja jos sinä olet puhdas ja hyvä, niin hän herättää sinun, ja taas tekee rauhalliseksi hurskautes majan.
und du so rein und fromm bist, so wird er aufwachen zu dir und wird wieder aufrichten die Wohnung um deiner Gerechtigkeit willen;
7 Ja kussa sinulla oli ennen vähä, pitää tästedes sinulle sangen paljon lisääntymän.
und was du zuerst wenig gehabt hast, wird hernach fast zunehmen.
8 Sillä kysy nyt entisiltä sukukunnilta, ja rupee kysymään heidän isiltänsä.
Denn frage die vorigen Geschlechter und nimm dir vor, zu forschen ihre Väter.
9 Sillä me olemme niinkuin eilen tulleet, ja emme mitään tiedä: meidän elämämme on niinkuin varjo maan päällä.
(Denn wir sind von gestern her und wissen nichts; unser Leben ist ein Schatten auf Erden.)
10 Heidän pitää opettaman sinua, ja sanoman sinulle, ja tuoman puheensa edes sydämestänsä.
Sie werden dich's lehren und dir sagen und ihre Rede aus ihrem Herzen hervorbringen.
11 Kasvaako kaisla, ellei seiso loassa? eli kasvaako ruoho ilman vettä?
Kann auch das Schilf aufwachsen, wo es nicht feucht stehet, oder Gras wachsen ohne Wasser?
12 Koska se vielä kukoistaa ennenkuin se niitetään, kuivettuu se ennenkuin heinä korjataan.
Sonst wenn's noch in der Blüte ist, ehe es abgehauen wird, verdorret es, ehe denn man Heu machet.
13 Niin käy kaikkein niiden, jotka Jumalan unhottavat, ja ulkokullattuin toivo katoo.
So geht es allen denen, die Gottes vergessen, und die Hoffnung der Heuchler wird verloren sein.
14 Sillä hänen toivonsa tulee tyhjäksi, ja hänen uskalluksensa niinkuin hämähäkin verkko.
Denn seine Zuversicht vergehet, und seine Hoffnung ist eine Spinnwebe.
15 Hän luottaa huoneensa päälle, ja ei se pidä seisoman; hän turvaa siihen, ja ei se pidä pysyväinen oleman.
Er verlässet sich auf sein Haus und wird doch nicht bestehen; er wird sich dran halten, aber doch nicht stehen bleiben.
16 Se viheriöitsee kyllä ennen auringon nousemaa, ja sen heikot oksat kasvavat hänen yrttitarhassansa.
Es hat wohl Früchte, ehe denn die Sonne kommt; und Reiser wachsen hervor in seinem Garten.
17 Hänen juurensa seisoo paksuna lähteen tykönä, ja huoneet kivien päällä.
Seine Saat stehet dicke bei den Quellen und sein Haus auf Steinen.
18 Mutta koska hän nielee sen paikastansa, kieltää hän sen, niinkuin ei olis nähnytkään sitä.
Wenn er ihn aber verschlinget von seinem Ort, wird er sich gegen ihn stellen, als kennete er ihn nicht.
19 Katso, tämä on hänen menonsa riemu; ja toiset taas kasvavat tuhasta.
Siehe, das ist die Freude seines Wesens; und werden andere aus dem Staube wachsen.
20 Sentähden katso, ei Jumala hyviä hylkää, eikä vahvista pahain kättä,
Darum siehe, daß Gott nicht verwirft die Frommen und erhält nicht die Hand der Boshaftigen,
21 Siihen asti että sinun suus naurulla täytetään ja huules riemulla.
bis daß dein Mund voll Lachens werde und deine Lippen voll Jauchzens.
22 Mutta ne jotka sinua vihaavat, pitää häpiään tuleman; ja jumalattomain asuinsia ei pidä pysyväinen oleman.
Die dich aber hassen; werden zuschanden werden, und der Gottlosen Hütte wird nicht bestehen.
