Jobin 23
1 Job vastasi ja sanoi:
Then Job answered and said,
2 Minun puheeni on vielä murheellinen, ja minun voimani on heikko huokausteni tähden.
Even to day is my complaint bitter: my stroke is heavier than my groaning.
3 Jospa minä tietäisin, kuinka minä hänen löytäisin, ja tulisin hänen istuimensa tykö!
Oh that I knew where I might find him! that I might come even to his seat!
4 Ja asettaisin oikeuden hänen eteensä, ja täyttäisi suuni perustuksilla,
I would order my cause before him, and fill my mouth with arguments.
5 Tietäisin, mitä hän vastais minua, ja ymmärtäisin, mitä hän minulle sanova olis.
I would know the words which he would answer me, and understand what he would say to me.
6 Riiteleekö hän suurella voimalla minun kanssani? Ei, vaan itse antaa minulle voimaa.
Will he plead against me with his great power? No; but he would put strength in me.
7 Sillä minä vakuuteni osoittaisin hänen edessänsä, ja pääsisin ijäti vapaaksi siitä, joka minun tuomitsee.
There the righteous might dispute with him; so should I be delivered for ever from my judge.
8 Mutta jos minä kohdastansa käyn, niin ei hän ole siellä; jos minä menen takaperin, niin en minä häntä havaitse.
Behold, I go forward, but he is not there; and backward, but I cannot perceive him:
9 Jos hän on vasemmalla puolella, niin en minä häntä käsitä; jos hän kätkee itsensä oikialle puolelle, niin en minä häntä näe.
On the left hand, where he does work, but I cannot behold him: he hides himself on the right hand, that I cannot see him:
10 Mutta hän tuntee minun tieni; koetelkaan minua, niin minä löydetään niinkuin kulta;
But he knows the way that I take: when he has tried me, I shall come forth as gold.
11 Sillä minä panen jalkani hänen askeleillensa, pidän hänen tiensä, ja en poikkee siitä.
My foot has held his steps, his way have I kept, and not declined.
12 Ja en poikkee hänen huultensa käskyistä, ja kätken hänen suunsa sanat, niinkuin minun tapani on.
Neither have I gone back from the commandment of his lips; I have esteemed the words of his mouth more than my necessary food.
13 Hän on itse ainoa, kuka estää häntä? hän tekee, mitä hän tahtoo.
But he is in one mind, and who can turn him? and what his soul desires, even that he does.
14 Sillä hän täyttää aivoitukseni minusta; ja tainkaltaisia on paljo hänen tykönänsä.
For he performs the thing that is appointed for me: and many such things are with him.
15 Sentähden olen minä hämmästynyt hänen edessänsä, ja koska minä sen ymmärrän, niin minä pelkään häntä.
Therefore am I troubled at his presence: when I consider, I am afraid of him.
16 Ja Jumala on tehnyt minun sydämeni pehmiäksi, ja Kaikkivaltias on minun peljättänyt.
For God makes my heart soft, and the Almighty troubles me:
17 Sillä pimeys ei luovu minusta, ja synkeys ei kätketä minulta.
Because I was not cut off before the darkness, neither has he covered the darkness from my face.
