Jobin 22

1 Silloin vastasi Eliphas Temanilainen, ja sanoi:

Tad Elifas no Temanas atbildēja un sacīja:

2 Mitä mies taitaa Jumalalle hyödyllinen olla? vaan itsiänsä taitaa ymmärtäväinen hyödyttää.

Vai Dievam kāds labums no cilvēka? Nē, labums tam pašam, ka ir prātīgs.

3 Luuletkos Kaikkivaltiaalle kelpaavan, että sinus luet hurskaaksi? eli mitä se auttais, ehkä sinun ties olisivat ilman rikosta?

Vai tas tam Visuvarenam par labu, kad tu taisns, jeb par mantu, ka tu savus ceļus nenoziedzīgi staigā?

4 Luuletkos, että hän pelkää sinua rangaista ja käydä oikeudelle kanssas?

Vai tad Viņš tavas Dieva bijāšanas dēļ tevi sodīs un ar tevi ies tiesā?

5 Eikö sinun pahuutes ole suuri? Ja sinun vääryydelläs ei ole loppua.

Vai tava blēdība nav liela un tavi noziegumi bez gala?

6 Sinä olet ottanut pantin veljeltäs ilman syytä, ja olet riisunut vaatteen alastomalta.

Jo savus brāļus tu esi ķīlājis bez vainas un novilcis kailiem drēbes.

7 Et sinä ole antanut väsyneelle vettä juoda; sinä olet kieltänyt isoovaiselta leivän.

Piekusušo tu neesi dzirdinājis ar ūdeni un izsalkušam liedzis maizi.

8 Mutta voimallinen sai omistaa maan, ja arvossa pidettävä sai siinä asua.

Kur kāds bija varens, tam piederēja zeme, un kas bija augstā godā, tas tur dzīvoja.

9 Lesket olet sinä laskenut tyhjänä, ja taittanut orpoin käsivarret.

Atraitnes tu esi atlaidis tukšā, un bāriņu elkoņi ir salauzti.

10 Sentähden olet sinä kierretty pauloilla, ja hämmästys on sinun äkisti peljättänyt,

Tādēļ ir virves ap tevi, un izbailes tev piepeši uzgājušas.

11 Eli pimeys, ettes näkisi; ja vedenpaljous on peittänyt sinun.

Jeb vai tu neredzi tumsu un ūdens plūdus, kas tevi apklāj?

12 Eikö Jumala ole ylhäällä taivaissa? Ja katsos ylimmäisiä tähtiä, että ne korkiat ovat.

Vai Dievs nav augšām debesīs? Redzi jel zvaigžņu augstumu, cik tās augstas!

13 Ja sinä sanot: mitä Jumala tietää? taitaneeko hän tuomita sitä, mikä pimeydessä on?

Un tu saki: ko Dievs zin? Vai Viņš aiz tumšiem mākoņiem māk tiesāt?

14 Pilvet peittävät hänen, ettei hän näe: hän vaeltaa taivaan ympäristöllä.

Padebeši ir Viņa aizsegs, ka neredz, un Viņš staigā debesīs.

15 Tahdotkos tuta maailman polkuja, joita väärät ihmiset käyneet ovat?

Vai tu vecās pasaules ceļu gribi staigāt, ko netaisnie ļaudis gājuši,

16 Jotka ennen aikaansa hukkuneet ovat, ja vesi on liottanut heidän perustuksensa.

Kas priekšlaiku bojā gājuši, - plūdi izgāzušies pār viņu pamatiem.

17 Ne jotka sanovat Jumalalle: mene meistä pois! mitä Kaikkivaltias taitais heidän tehdä.

Kas uz to stipro Dievu sacīja: Nost no mums! un ko tas Visuvarenais tiem varētu darīt?

18 Vaikka hän on täyttänyt heidän huoneensa tavaralla; mutta jumalattomain neuvo olkoon kaukana minusta.

Tomēr Tas viņu namus bija pildījis ar labumu. Šo bezdievīgo padoms lai ir tālu no manis.

19 Hurskaat näkevät sen ja iloitsevat, ja viatoin pilkkaa heitä.

Taisnie to redz un priecājās, un nenoziedzīgais par tiem smiesies:

20 Meidän varamme ei pidä hukkuman, vaan heidän tähteensä pitää tulen polttaman.

Tiešām, izdeldēti ir mūsu ienaidnieki, un uguns aprijis viņu pārējo mantu.

21 Niin sovi nyt hänen kanssansa, ja ole rauhallinen; siitä saat paljon hyvää.

Meklē Viņa draudzību, tad paliksi mierā, no tā tev nāks labums.

22 Kuule lakia hänen suustansa, ja käsitä hänen puheensa sinun sydämees.

Pieņem jel mācību no Viņa mutes un liec Viņa vārdus savā sirdī.

23 Jos sinä käännät sinus Kaikkivaltiaan tykö, niin sinä rakennetaan, ja saatat vääryyden kauvas majastas.

Ja tu atgriezīsies pie tā Visuvarenā un atmetīsi netaisnību tālu no sava dzīvokļa, tad tu tapsi uztaisīts.

24 Niin sinä annat kullan mullasta, ja ojan kivistä kalliin kullan.

Liec pīšļos mantu un upes oļos zeltu,

25 Kaikkivaltias on sinun kultas, ja hopiaa pitää sinulla paljo oleman.

Tad tas Visuvarenais tev būs par zeltu un Viņš tev būs par spožu sudrabu.

26 Silloin sinun ilos pitää oleman Kaikkivaltiaassa, ja nostaman kasvos Jumalan tykö.

Tad tu par to Visuvareno priecāsies un pacelsi uz Dievu savu vaigu.

27 Sinä rukoilet häntä, ja hän kuulee sinua, ja sinä maksat lupaukses.

Tu Viņu piesauksi, un Viņš tevi paklausīs, un tu maksāsi savus solījumus.

28 Mitä aioit, sen hän antaa sinulle menestyä; ja valkeus paistaa sinun teilläs.

Ko tu apņemsies, tas tev notiks, un uz taviem ceļiem spīdēs gaišums.

29 Sillä ne jotka itsensä nöyryyttävät, korottaa hän, ja se joka silmänsä painaa alas, vapautetaan.

Kad iet uz leju, tad tu saki: uz augšu! Un Viņš izglābs to, kam noskumis vaigs.

30 Sekin, joka ei viatoin ole, autetaan ja pelastetaan sinun kättes puhtauden tähden.

Viņš izpestīs to, kas nav nenoziedzīgs; tavu roku šķīstības dēļ tas taps izpestīts.