Jobin 21
1 Job vastasi ja sanoi:
Respondens autem Job, dixit:
2 Kuulkaat visusti minun puhettani, ja antakaat neuvoa teitänne.
[Audite, quæso, sermones meos, et agite pœnitentiam.
3 Kärsikäät minua, että minä myös puhuisin: ja kuin minä puhunut olen, pilkkaa sitte.
Sustinete me, et ego loquar: et post mea, si videbitur, verba, ridete.
4 Puhunko minä ihmisen kanssa? miksi ei minun henkeni pitäisi tästä murehtiman?
Numquid contra hominem disputatio mea est, ut merito non debeam contristari?
5 Katsokaat minun päälleni, ja hämmästykäät, ja pankaat kätenne suun eteen.
Attendite me et obstupescite, et superponite digitum ori vestro.
6 Koska minä sitä ajattelen, niin minä peljästyn, ja vavistus tulee minun lihani päälle.
Et ego, quando recordatus fuero, pertimesco, et concutit carnem meam tremor.
7 Miksi jumalattomat elävät, tulevat vanhaksi ja lisääntyvät tavarassa?
Quare ergo impii vivunt, sublevati sunt, confortatique divitiis?
8 Heidän siemenensä on pysyväinen heidän ympärillänsä, ja heidän sikiänsä ovat läsnä heitä.
Semen eorum permanet coram eis: propinquorum turba et nepotum in conspectu eorum.
9 Heidän huoneensa ovat vapaat pelvosta, ja Jumalan vitsa ei ole heidän päällänsä.
Domus eorum securæ sunt et pacatæ, et non est virga Dei super illos.
10 Heidän sonninsa päästetään, ja ei käy väärin, heidän lehmänsä poikivat, ja ei ole hedelmättömät.
Bos eorum concepit, et non abortivit: vacca peperit, et non est privata fœtu suo.
11 Heidän nuoret lapsensa käyvät ulos niinkuin lauma, ja heidän lapsensa hyppäävät.
Egrediuntur quasi greges parvuli eorum, et infantes eorum exultant lusibus.
12 He riemuitsevat trumpuilla ja kanteleilla, ja iloitsevat huiluilla.
Tenent tympanum et citharam, et gaudent ad sonitum organi.
Ducunt in bonis dies suos, et in puncto ad inferna descendunt. (Sheol h7585)
14 Jotka sanovat Jumalalle: mene pois meidän tyköämme; sillä emme tahdo tietää sinun tietäs.
Qui dixerunt Deo: Recede a nobis, et scientiam viarum tuarum nolumus.
15 Kuka on Kaikkivaltias, että meidän pitää häntä palveleman? eli mitä meidän siitä hyvää on, että me häntä rukoilemme?
Quis est Omnipotens, ut serviamus ei? et quid nobis prodest si oraverimus illum?
16 Mutta katso, heidän tavaransa ei ole heidän kädessänsä: jumalattomain neuvo pitää kaukana minusta oleman.
Verumtamen quia non sunt in manu eorum bona sua, consilium impiorum longe sit a me.
17 Kuinka jumalattoman kynttilä sammuu, ja heidän kadotuksensa tulee heidän päällensä? Hänen pitää jakaman surkeutta vihassansa.
Quoties lucerna impiorum extinguetur, et superveniet eis inundatio, et dolores dividet furoris sui?
18 Heidän pitää oleman niinkuin korsi tuulessa, ja niinkuin akanat, jotka tuulispää vie salaisesti pois.
Erunt sicut paleæ ante faciem venti, et sicut favilla quam turbo dispergit.
19 Jumala säästää hänen onnettomuutensa hänen lapsillensa; koska hän maksaa hänelle, silloin hänen pitää tietämän.
Deus servabit filiis illius dolorem patris, et cum reddiderit, tunc sciet.
20 Hänen silmänsä pitää näkemän hänen kadotuksensa, ja Kaikkivaltiaan vihasta pitää hänen juoman.
Videbunt oculi ejus interfectionem suam, et de furore Omnipotentis bibet.
21 Sillä mitä hän tottelee hänen huonettansa hänen jälkeensä? Ja hänen kuukauttensa luku tuskin tulee puolillensa.
Quid enim ad eum pertinet de domo sua post se, et si numerus mensium ejus dimidietur?
22 Kuka tahtoo opettaa Jumalaa, joka korkiatkin tuomitsee?
Numquid Deus docebit quispiam scientiam, qui excelsos judicat?
23 Tämä kuolee vauraana ja terveenä, rikkaana ja onnellisena.
Iste moritur robustus et sanus, dives et felix:
24 Hänen piimäastiansa ovat täynnä rieskaa, ja hänen luunsa ovat täynnä ydintä.
viscera ejus plena sunt adipe, et medullis ossa illius irrigantur:
25 Mutta toinen kuolee murheellisella mielellä, ja ei koskaan syönyt ilossa.
alius vero moritur in amaritudine animæ absque ullis opibus:
26 Ja he makaavat ynnä maassa, ja madot peittävät heidät.
et tamen simul in pulvere dormient, et vermes operient eos.
27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja teidän väärän aivoituksenne minua vastaan.
Certe novi cogitationes vestras, et sententias contra me iniquas.
28 Sillä te sanotte: kussa ruhtinaan huone on? ja kussa ovat majat, joissa jumalattomat asuiva?
Dicitis enim: Ubi est domus principis? et ubi tabernacula impiorum?
29 Ettekö ole tutkineet vaeltavaisilta? ja ettekö tiedä hänen merkkejänsä?
Interrogate quemlibet de viatoribus, et hæc eadem illum intelligere cognoscetis:
30 Sillä paha säästetään kadotuksen päivään, ja hän pysyy hamaan vihan päivään asti.
quia in diem perditionis servatur malus, et ad diem furoris ducetur.
31 Kuka sanoo hänen edessänsä hänen tiensä? ja kuka kostaa hänelle sen minkä hän tehnyt on?
Quis arguet coram eo viam ejus? et quæ fecit, quis reddet illi?
32 Mutta hän viedään hautaan, ja täytyy joukossa pysyä.
Ipse ad sepulchra ducetur, et in congerie mortuorum vigilabit.
33 Ojan multa kelpasi hänelle, ja kaikki ihmiset viedään hänen perässänsä; ja ne jotka ovat hänen edellänsä olleet, ovat epälukuiset.
Dulcis fuit glareis Cocyti, et post se omnem hominem trahet, et ante se innumerabiles.
34 Miksi te minua lohdutatte turhaan? ja teidän vastauksenne löydetään vääräksi.
Quomodo igitur consolamini me frustra, cum responsio vestra repugnare ostensa sit veritati?]
