Jobin 14

1 Ihminen, vaimosta syntynyt, elää vähän aikaa, ja on täynnä levottomuutta,

אדם ילוד אשה-- קצר ימים ושבע-רגז

2 Kasvaa niinkuin kukkanen, ja kaatuu; pakenee niinkuin varjo, ja ei pysy.

כציץ יצא וימל ויברח כצל ולא יעמוד

3 Ja senkaltaisen päälle sinä avaat silmäs, ja vedät minun kanssasi oikeuden eteen.

אף-על-זה פקחת עינך ואתי תביא במשפט עמך

4 Kuka löytää puhtaan niiden seassa, kussa ei puhdasta ole?

מי-יתן טהור מטמא-- לא אחד

5 Hänellä on määrätty aika, hänen kuukauttensa luku on sinun tykönäs: sinä olet määrän asettanut hänen eteensä, jota ei hän taida käydä ylitse.

אם חרוצים ימיו--מספר-חדשיו אתך חקו עשית ולא יעבר

6 Luovu hänestä, että hän sais levätä, niinkauvan kuin hänen aikansa tulee, jota hän odottaa niinkuin palkollinen.

שעה מעליו ויחדל-- עד-ירצה כשכיר יומו

7 Puulla on toivo, ehkä se hakattaisiin, että se uudistetaan, ja sen vesat kasvavat jälleen:

כי יש לעץ תקוה אם-יכרת ועוד יחליף וינקתו לא תחדל

8 Ehkä sen juuret vanhenevat maassa, ja kanto mätänee mullassa,

אם-יזקין בארץ שרשו ובעפר ימות גזעו

9 Kuitenkin se versoo jälleen veden märkyydestä, ja kasvaa niinkuin se istutettu olis.

מריח מים יפרח ועשה קציר כמו-נטע

10 Mutta kussa ihminen on, koska hän kuollut, hukkunut ja pois on?

וגבר ימות ויחלש ויגוע אדם ואיו

11 Niinkuin vesi juoksee ulos merestä, ja oja kureentuu ja kuivettuu,

אזלו-מים מני-ים ונהר יחרב ויבש

12 Niin on ihminen, kuin hän kuollut on, ei hän nouse: niinkauvan kuin taivas pysyy, ei he virkoo eikä herää unestansa.

ואיש שכב ולא-יקום עד-בלתי שמים לא יקיצו ולא-יערו משנתם

13 O jospa sinä minun hautaan kätkisit ja peittäisit minun, niinkauvan kuin vihas menis pois, ja asettaisit minulle määrän muistaakses minua. (Sheol h7585)

מי יתן בשאול תצפנני-- תסתירני עד-שוב אפך תשית לי חק ותזכרני (Sheol h7585)

14 Luuletkos kuolleen ihmisen tulevan eläväksi jälleen? Minä odotan joka päivä niinkauvan kuin minä sodin, siihenasti että minun muutteeni tulee,

אם-ימות גבר היחיה כל-ימי צבאי איחל-- עד-בוא חליפתי

15 Että sinä kutsuisit minua, ja minä vastaisin sinua, ja ettes hylkäisi käsialaas;

תקרא ואנכי אענך למעשה ידיך תכסף

16 Sillä sinä olet jo lukenut kaikki minun askeleeni: etkös ota vaaria minun synneistäni?

כי-עתה צעדי תספור לא-תשמר על-חטאתי

17 Minun rikokseni olet sinä lukinnut lyhteesen, ja pannut kokoon minun vääryyteni.

חתם בצרור פשעי ותטפל על-עוני

18 Jos tosin vuori kaatuu ja katoo, ja vaha siirtyy sialtansa,

ואולם הר-נופל יבול וצור יעתק ממקמו

19 Vesi kuluttaa kivet, ja virta vie maan pois, ja mitä sen päällä itse kasvaa: niin sinä myös ihmisen toivon kadotat.

אבנים שחקו מים-- תשטף-ספיחיה עפר-ארץ ותקות אנוש האבדת

20 Sinä olet häntä voimallisempi ijankaikkisesti, ja hänen täytyy mennä pois. Sinä muutat hänen kasvonsa, ja annat hänen mennä.

תתקפהו לנצח ויהלך משנה פניו ותשלחהו

21 Ovatko hänen lapsensa kunnniassa, sitä ei hän tiedä, taikka ovatko he ylönkatseessa, sitä ei hän ymmärrä.

יכבדו בניו ולא ידע ויצערו ולא-יבין למו

22 Kuitenkin niinkauvan kuin hän kantaa lihaa, täytyy hänen olla vaivassa, ja niinkauvan kuin hänen sielunsa on hänessä, täytyy hänen murhetta kärsiä.

אך-בשרו עליו יכאב ונפשו עליו תאבל