1 Mooseksen 11
1 Ja koko maailmalla oli yhtäläinen kieli ja yhtäläinen puheenparsi.
Es hatte aber alle Welt einerlei Zunge und Sprache.
2 Ja koska he matkustivat idästä, löysivät he kedon Sinearin maalla, ja asuivat siellä.
Da sie nun zogen gen Morgen, fanden sie ein ebenes Land im Lande Sinear, und wohnten daselbst.
3 Ja sanoivat keskenänsä: käykäämme tiilejä tekemään ja polttamaan. Ja heillä olivat tiilit kivein siassa, ja maan pihka siteeksi.
Und sie sprachen untereinander: Wohlauf, laß uns Ziegel streichen und brennen! und nahmen Ziegel zu Stein und Erdharz zu Kalk
4 Ja sanoivat: käykäämme, rakentakaamme meillemme kaupunki ja torni, joka taivaaseen ulottuisi, tehdäksemme meillemme nimeä; ettei meitä hajoitettaisi kaikkiin maihin.
und sprachen: Wohlauf, laßt uns eine Stadt und einen Turm bauen, des Spitze bis an den Himmel reiche, daß wir uns einen Namen machen! denn wir werden sonst zerstreut in alle Länder.
5 Silloin Herra astui alas katsomaan kaupunkia ja tornia, jota ihmisten lapset rakensivat.
Da fuhr der HERR hernieder, daß er sähe die Stadt und den Turm, die die Menschenkinder bauten.
6 Ja Herra sanoi: katso, se on yhtäläinen kansa, ja yhtäläinen kieli on kaikkein heidän seassansa, ja he ovat ruvenneet tätä tekemään: ja nyt ei heitä taideta estettää mistään, kuin he ovat aikoneet tehdä.
Und der HERR sprach: Siehe, es ist einerlei Volk und einerlei Sprache unter ihnen allen, und haben das angefangen zu tun; sie werden nicht ablassen von allem, was sie sich vorgenommen haben zu tun.
7 Käykäämme, astukaamme alas ja sekoittakaamme siellä heidän kielensä; niin ettei kenkään ymmärtäisi toisensa kieltä.
Wohlauf, laßt uns herniederfahren und ihre Sprache daselbst verwirren, daß keiner des andern Sprache verstehe!
8 Ja niin Herra hajoitti heidät sieltä kaikkiin maihin; ja he lakkasivat sitä kaupunkia rakentamasta.
Also zerstreute sie der HERR von dort alle Länder, daß sie mußten aufhören die Stadt zu bauen.
9 Ja sentähden kutsuttiin hänen nimensä Babel: sillä siellä Herra sekoitti koko maan kielen: ja Herra hajoitti heidät sieltä kaikkiin maihin.
Daher heißt ihr Name Babel, daß der HERR daselbst verwirrt hatte aller Länder Sprache und sie zerstreut von dort in alle Länder.
10 Nämät ovat Semin sukukunnat: Sem oli sadan ajastajan vanha, ja siitti Arphaksadin, kaksi ajastaikaa vedenpaisumisen jälkeen.
Dies sind die Geschlechter Sems: Sem war hundert Jahre alt und zeugte Arphachsad, zwei Jahre nach der Sintflut,
11 Ja eli sitte viisisataa ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.
und lebte darnach fünfhundert Jahre und zeugte Söhne und Töchter.
12 Arphaksad oli viidenneljättäkymmentä ajastajan vanha, ja siitti Salan.
Arphachsad war fünfunddreißig Jahre alt und zeugte Salah
13 Ja eli sitte neljäsataa ja kolme ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.
und lebte darnach vierhundertunddrei Jahre und zeugte Söhne und Töchter.
14 Sala oli kolmenkymmenen ajastajan vanha, ja siitti Eberin.
Salah war dreißig Jahre alt und zeugte Eber
15 Ja eli sitte neljäsataa ja kolme ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.
und lebte darnach vierhundertunddrei Jahre und zeugte Söhne und Töchter.
16 Eber oli neljänneljättäkymmentä ajastajan vanha, ja siitti Pelegin.
Eber war vierunddreißig Jahre alt und zeugte Peleg
17 Ja eli sitte neljäsataa ja kolmekymmentä ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.
und lebte darnach vierhundertunddreißig Jahre und zeugte Söhne und Töchter.
18 Peleg oli kolmenkymmenen ajastajan vanha, ja siitti Regun.
Peleg war dreißig Jahre alt und zeugte Regu
19 Ja eli sitte kaksisataa ja yhdeksän ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.
und lebte darnach zweihundertundneun Jahre und zeugte Söhne und Töchter.
20 Regu oli kahdenneljättäkymmentä ajastajan vanha, ja siitti Serugin.
Regu war zweiundreißig Jahre alt und zeugte Serug
21 Ja eli sitte kaksisataa ja seitsemän ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.
und lebte darnach zweihundertundsieben Jahre und zeugte Söhne und Töchter.
22 Serug oli kolmenkymmenen ajastajan vanha ja siitti Nahorin.
Serug war dreißig Jahre alt und zeugte Nahor
23 Ja eli sitte kaksisataa ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.
und lebte darnach zweihundert Jahre und zeugte Söhne und Töchter.
24 Nahor oli yhdeksänkolmattakymmentä ajastajan vanha, ja siitti Taran.
Nahor war neunundzwanzig Jahre alt und zeugte Tharah
25 Ja eli sitte sata ja yhdeksäntoistakymmentä ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.
und lebte darnach hundertundneunzehn Jahre und zeugte Söhne und Töchter.
26 Tara oli seitsemänkymmenen ajastajan vanha, ja siitti Abramin, Nahorin ja Haranin.
Tharah war siebzig Jahre alt und zeugte Abram, Nahor und Haran.
27 Nämät ovat Taran sukukunnat: Tara siitti Abramin, Nahorin ja Haranin. Haran siitti Lotin.
Dies sind die Geschlechter Tharahs: Tharah zeugte Abram, Nahor und Haran. Aber Haran zeugte Lot.
28 Ja Haran kuoli isänsä, Taran edessä, isänsä maalla Kaldean Uurissa.
Haran aber starb vor seinem Vater Tharah in seinem Vaterlande zu Ur in Chaldäa.
29 Silloin Abram ja Nahor ottivat heillensä emännät: Abramin emännän nimi oli Sarai, ja Nahorin emännän nimi oli Milka, Haranin tytär, joka oli Milkan ja Jiskan isä.
Da nahmen Abram und Nahor Weiber. Abrams Weib hieß Sarai, und Nahors Weib Milka, Harans Tochter, der ein Vater war der Milka und der Jiska.
30 Mutta Sarai oli hedelmätöin, eikä ollut hänellä lasta.
Aber Sarai war unfruchtbar und hatte kein Kind.
31 Ja Tara otti poikansa Abramin ja Lotin Haranin pojan, poikansa pojan, ja miniänsä Sarain, poikansa Abramin emännän, ja he läksivät ulos ynnä Kaldean Uurista menemään Kanaanin maalle, ja tulivat Haraniin, ja asuivat siellä.
Da nahm Tharah seinen Sohn Abram und Lot, seines Sohnes Harans Sohn, und seine Schwiegertochter Sarai, seines Sohnes Abrams Weib, und führte sie aus Ur in Chaldäa, daß er ins Land Kanaan zöge; und sie kamen gen Haran und wohnten daselbst.
32 Ja Tara oli kahdensadan ja viiden ajastajan vanha ja kuoli Haranissa.
Und Tharah war zweihundertundfünf Jahre alt und starb in Haran.
