< 5 Mooseksen 4 >

1 Ja kuule nyt, Israel, ne säädyt ja oikeudet, jotka minä teille opetan tehdäksenne, että te eläisitte ja tulisitte ja omistaisitte maan jonka Herra teidän isäinne Jumala teille on antava.
Pea ko eni ʻe ʻIsileli, “Ke ke tokanga ki he ngaahi tuʻutuʻuni, mo e ngaahi fakamaau, ʻaia ʻoku ou ako ʻaki kiate kimoutolu, ke mou fai ia, koeʻuhi ke mou moʻui, pea ʻalu ʻo maʻu ʻae fonua ʻaia ʻoku foaki ʻe Sihova ko e ʻOtua ʻo hoʻomou ngaahi tamai kiate kimoutolu.
2 Ei teidän pidä mitään lisäämän siihen sanaan minkä minä teille käsken, eikä pidä myös teidän mitään siitä ottamanpois, kätkeäksenne Herran teidän Jumalanne käskyjä, jotka minä teille käsken.
‌ʻOua naʻa mou fakalahi ki he lea ʻaia ʻoku ou fekau kiate kimoutolu, pea ʻoua naʻa mou fakasiʻisiʻi ia, koeʻuhi ke mou tauhi ʻae ngaahi fekau ʻa Sihova ko homou ʻOtua ʻaia ʻoku ou fekau kiate kimoutolu.
3 Teidän silmänne ovat nähneet, mitä Herra tehnyt on BaalPeorille; sillä kaikki, jotka seurasivat BaalPeoria, on Herra sinun Jumalas hukuttanut teidän seastanne.
Kuo mamata ʻe homou mata ʻaia naʻe fai ʻe Sihova koeʻuhi ko Peali-Peoli: he ko e kau tangata kotoa pē naʻe muimui ʻia Peali-Peoli, kuo fakaʻauha ʻakinautolu ʻe Sihova ko homou ʻOtua meiate kimoutolu.
4 Vaan te, jotka riiputte kiinni Herrassa teidän Jumalassanne, te elätte kaikki tänäpänä.
Ka ko kimoutolu naʻe pikitai kia Sihova ko homou ʻOtua ʻoku mou moʻui kotoa pē he ʻaho ni.
5 Katso, minä opetin teille käskyt ja oikeudet, niinkuin Herra minun Jumalani minulle käskenyt on, niin tehdäksenne maalla, johonka te tulette, omistamaan sitä.
“Vakai, kuo u ako ʻaki kiate kimoutolu ʻae ngaahi tuʻutuʻuni, mo e ngaahi fakamaau, ʻio, ʻo hangē ko e fekau ʻa Sihova ko hoku ʻOtua kiate au, koeʻuhi ke mou fai pehē ʻi he fonua ʻaia ʻoku mou ʻalu ke nofo ai.
6 Niin pitäkäät siis ja tehkäät ne; sillä tämä on teidän ymmärryksenne ja toimellisuutenne kaikkein kansain edessä, koska he kuulevat nämät käskyt, niin he sanovat: tämä suuri kansa ainoastaan on toimellinen ja kuluisa kansa.
Ko ia ke mou tauhi mo fai ki ai; he ko hoʻomou poto ia, mo hoʻomou ʻiloʻanga ʻi he ʻao ʻoe ngaahi puleʻanga, ʻaia ʻe fanongo ki he ngaahi tuʻutuʻuni ni kotoa pē, ʻonau pehē, ‘Ko e moʻoni ko e puleʻanga lahi ni ko e kakai poto mo faʻa ʻilo.’
7 Sillä mikä kansa on niin suuri, jota Jumala niin lähestyy, niinkuin Herra meidän Jumalamme, niin usein kuin me häntä rukoilemme?
He ko e fē ha kakai ʻoku pehē ni hono lahi, ʻaia ʻoku ofi pehē ni ʻae ʻOtua kiate kinautolu, ʻo hangē ko Sihova ko hotau ʻOtua mo ʻene ofi ʻi he ngaahi meʻa kotoa pē ʻoku tau kole ai kiate ia?
8 Ja mikä on niin ylistettävä kansa jolla niin hurskaat säädyt ja käskyt ovat, niinkuin kaikki tämä laki on, jonka minä teille tänäpänä annan?
Pea ko e fē ha kakai ʻoku pehē ni hono lahi ʻaia kuo maʻu ʻae ngaahi tuʻutuʻuni mo e ngaahi fakamaau māʻoniʻoni, ʻo tatau mo e fono ni kotoa pē, ʻaia ʻoku ou fokotuʻu ʻi homou ʻao he ʻaho ni?
9 Niin karta ja varjele sinun sielus sangen visusti, ettet sinä unhottaisi niitä asioita, jotka sinun silmäs ovat nähneet, ja ettei ne läksisi sinun sydämestäs kaikkena sinun elinaikanas: ja sinun pitää niitä julistaman lapsilles ja lastes lapsille.
Ka ke vakai pe kiate koe pea tauhi ʻi he fakamātoato ho laumālie, telia naʻa ngalo ʻiate koe ʻae ngaahi meʻa kuo mamata ki ai ho mata, pea telia naʻa nau mahuʻi mei ho loto ʻi he ʻaho kotoa pē ʻo hoʻo moʻui: ka ke ako ʻaki ia ki ho ngaahi foha, pea ki he fānau ʻa ho ngaahi foha;
10 Sitä päivää, jonas seisoit Herran sinun Jumalas edessä Horebissa, kuin Herra sanoi minulle: kokoa minulle kansa, antaakseni heidän kuulla minun sanojani, jotka heidän pitää oppiman, että he pelkäisivät minua kaikkena elinaikanansa maan päällä, ja opettaisivat lapsiansa.
‌ʻAe ʻaho ko ia naʻa ke tuʻu ai ʻi he ʻao ʻo Sihova ko ho ʻOtua ʻi Holepi, ʻaia naʻe folofola ai ʻa Sihova kiate au, ‘Ke ke fakakātoa ʻae kakai kenau fakataha kiate au, pea te u fakaongo atu ʻeku ngaahi lea kiate kinautolu, koeʻuhi kenau ʻilo ke manavahē kiate au ʻi he ʻaho kotoa pē ʻaia tenau moʻui ai ʻi māmani, pea kenau akonakiʻi ʻenau fānau.’
11 Ja te astuitte edes, ja seisoitte alhaalla vuoren tykönä, ja vuori paloi taivaasen asti, ja siellä oli pimeys, pilvi ja synkeys.
Pea naʻa mou haʻu ʻo ofi ʻo tuʻu ʻi he lalo moʻunga; pea naʻe vela ʻae moʻunga ʻi he afi ʻo aʻu atu ki he loto langi, ʻi he fakapoʻuli, mo e ngaahi ʻao, mo e poʻuli matolu.
12 Ja Herra puhui teille keskeltä tulta: puheen äänen te kuulitte, mutta ette yhtäkään kuvaa nähneet, vaan äänen kuulitte.
Pea naʻe folofola ʻa Sihova kiate kimoutolu mei he loto afi: naʻa mou ongoʻi ʻae leʻo ʻoe ngaahi lea, ka naʻe ʻikai te mou mamata ki ha meʻa fakatātā; naʻa mou ongoʻi ʻae leʻo pe.
13 Ja hän ilmoitti teille liittonsa, jonka hän teidän tehdä käski: ne kymmenet sanat, ja kirjoitti ne kahteen kiviseen tauluun.
Pea naʻa ne fakapapau kiate kimoutolu ʻene fuakava, ʻaia naʻa ne fekau ke mou fai, ʻio, ko e fekau ʻe hongofulu; pea naʻa ne tohi ia ʻi he maka lafalafa ʻe ua.
14 Ja Herra käski minun silloin opettaa teille säädyt ja oikeudet, teidän niitä tehdäksenne siinä maassa, johon te menette omistamaan sitä.
Pea naʻe fekau kiate au ʻe Sihova ʻi he kuonga ko ia ke u ako ʻaki kiate kimoutolu ʻae ngaahi tuʻutuʻuni mo e ngaahi fakamaau, koeʻuhi ke mou fai ia ʻi he fonua ʻaia ʻoku mou ʻalu atu ke maʻu.
15 Varjelkaat siis sielujanne sangen visusti; sillä ette ole yhtäkään kuvaa nähneet sinä päivänä, jona Herra puhui teille, keskeltä tulta, Horebissa,
Ko ia ke mou faʻa vakai kiate kimoutolu; he naʻe ʻikai te mou mamata ki ha meʻa fakatātā ʻi he ʻaho naʻe folofola ai ʻa Sihova kiate kimoutolu ʻi Holepi mei he loto afi:
16 Ettette turmelisi teitänne, ja tekisi teillenne kuvaa, jonkun muotoista, miehen eli vaimon kaltaista,
Telia naʻa mou fakahalaʻi ʻakimoutolu, ʻo tā haʻamou meʻa fakatātā, ko e fakatātā ʻo ha meʻa ʻe taha, pe ko e fakatātā ʻo ha tangata pe ha fefine,
17 Jonkun eläimen kaltaista, joka on maan päällä, jonkun linnun kaltaista, joka lentää taivaan alla;
Pe ko e fakatātā ʻo ha manu ʻoku ʻi he fonua, pe ko e fakatātā ʻo ha manu kapakau ʻoku puna ʻi he ʻatā,
18 Eli jonkun madon muotoa maan päällä, eli jonkun kalan muotoa, joka on vedessä maan alla,
Pe ko e fakatātā ʻo ha manu ʻoku totolo ʻi he kelekele, pe ko e fakatātā ʻo ha ika ʻoku ʻi he ngaahi vai ʻi lalo ʻi he fonua:
19 Ja ettet sinä myös nostaisi silmiäs taivaasen päin, ja katselisi aurinkoa, ja kuuta, ja tähtiä, ja kaikkea taivaan sotajoukkoa, ja tulisi kehoitetuksi kumartamaan ja palvelemaan heitä, jotka Herra sinun Jumalas jakanut on kaikille kansoille koko taivaan alla.
Pea telia naʻa ke hanga hake ho mata ki he langi, pea sio ki he laʻā, mo e māhina, mo e ngaahi fetuʻu, ʻio ʻae ngaahi meʻa kotoa pē ʻi he langi, pea fakahēʻi koe ke lotu ki ai, ʻo tauhi ia, ʻaia kuo vaheʻi ʻe Sihova ko ho ʻOtua ki he ngaahi puleʻanga ʻoku ʻi he lalo langi kotoa pē.
20 Mutta teidät on Herra ottanut ja johdattanut ulos rautapätsistä Egyptistä, että olisitte hänelle perintökansa, niinkuin se myös on tänäpänä.
Ka kuo toʻo ʻakimoutolu ʻe Sihova, ʻo ne ʻomi ʻakimoutolu mei he tutuʻanga ukamea, ʻio, mei ʻIsipite, ke [mou ]hoko kiate ia ko e kakai ʻo hono tofiʻa, ʻo hangē ko ia he ʻaho ni.
21 Ja Herra vihastui minun päälleni teidän puheenne tähden, niin että hän vannoi, ettei minun pitänyt menemän Jordanin ylitse, eli tuleman siihen hyvään maahan, jonka Herra sinun Jumalas antaa sinulle perinnöksi.
Pea naʻe houhau foki ʻa Sihova kiate au koeʻuhi ko kimoutolu, pea ne fuakava ʻe ʻikai te u ʻalu au ki he kauvai ʻe taha ʻo Sioatani, pea ʻe ʻikai te u ʻalu ki he fonua lelei ko ia, ʻaia ʻoku foaki ʻe Sihova ko ho ʻOtua kiate koe ko ho tofiʻa:
22 Vaan minun pitää kuoleman tässä maassa, ja ei minun pidä käymän Jordanin ylitse; mutta te käytte sen ylitse ja omistatte hyvän maan.
Ka kuo pau pe ke u mate ʻi he fonua ni, kuo pau ʻe ʻikai te u aʻa ʻi Sioatani: ka ʻe Lakaatu ʻakimoutolu, ʻo maʻu ʻae fonua lelei ko ia.
23 Niin kavahtakaat, ettette Herran teidän Jumalanne liittoa unhottaisi, jonka hän teidän kansanne on tehnyt: ja älkäät tehkö kuvaa jonkun muotoista niinkuin Herra sinun Jumalas sinulta kieltänyt on.
Vakai lelei kiate kimoutolu, telia naʻa mou fakangaloʻi ʻae fuakava ʻa Sihova ko homou ʻOtua, ʻaia kuo fai ʻe ia mo kimoutolu, pea mou ngaohi haʻamou fakatātā kuo tā, pe ko e fakatātā ki ha meʻa ʻe taha, ʻaia kuo fakatapui ai koe ʻe Sihova ko ho ʻOtua.
24 Sillä Herra sinun Jumalas on kuluttavainen tuli, ja kiivas Jumala.
He ko Sihova ko ho ʻOtua ko e afi fakaʻauha, ʻio, ko e ʻOtua fuaʻa.
25 Kuin sinä siität lapsia, ja lasten lapsia, ja te vanhenette maassa ja turmelette itsenne, ja teette itsellenne kuvia jonkun muotoisia, niin että te teette pahaa Herran teidän Jumalanne edessä, ja vihoitatte hänen,
ʻOka tupu ʻiate koe ʻae fānau, mo e fānau ʻae fānau, pea kuo fuoloa hoʻomou nofo ʻi he fonua, pea kuo mou fakahalaʻi ʻakimoutolu, ʻo ngaohi ha fakatātā kuo tā, pe ko e fakatātā ki ha meʻa ʻe taha, pea mou fai kovi, ʻi he ʻao ʻo Sihova ko ho ʻOtua, ke fakatupu hono houhau:
26 Niin minä tänäpänä kutsun taivaat ja maan todistajaksi teitä vastaan, että teidän pitää äkisti peräti hukkuman siitä maasta, johon te menette Jordanin ylitse, omistamaan sitä. Ei teidän pidä kauvan elämän siinä, vaan te pitää peräti hukutettaman.
‌ʻOku ou ui ki he langi mo māmani ke fakamoʻoni kiate kimoutolu he ʻaho ni, koeʻuhi ʻe vave ʻa hoʻomou ʻauha ʻaupito mei he fonua ʻaia ʻoku mou aʻa ʻi Sioatani ke nofo ai; ʻe ʻikai te mou fakatolonga homou ngaahi ʻaho ʻi ai, ka ʻe ʻauha ʻaupito ʻakimoutolu.
27 Ja Herra hajoittaa teitä kansain sekaan, ja te tulette vähäksi kansaksi, jätetyksi pakanain sekaan, kuhunka Herra vie teidät.
Pea ʻe fakahēʻi ʻakimoutolu ʻe Sihova ki he ngaahi puleʻanga, pea ʻe fakatoe ʻakimoutolu ke tokosiʻi ʻi he lotolotonga ʻoe kakai taʻelotu ʻaia ʻe tataki ʻakimoutolu ki ai ʻe Sihova.
28 Siellä pitää teidän palveleman epäjumalia, jotka ihmisten käsialat ovat: puita ja kiviä, jotka ei näe, eikä kuule, eikä syö, eikä haista.
Pea te mou tauhi ʻi ai ʻae ngaahi ʻotua, ko e ngāue ʻae nima ʻoe kau tangata, ʻae ʻakau mo e maka, ʻaia ʻoku ʻikai mamata, pe ongoʻi, pe kai, pe nanamu.
29 Jos sinä silloin siellä etsit Herraa sinun Jumalaas, niin sinä löydät hänen, koska sinä etsit häntä kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sielustas.
Ka ko eni, kapau te ke kumi mei ai ʻa Sihova ko ho ʻOtua, te ke ʻilo ia, kapau ʻoku ke kumi ia ʻaki ho loto kotoa mo ho laumālie kotoa.
30 Koskas ahdistetaan, ja nämät kaikki sinun päälles tulevat, niin sinä viimeisinä päivinä palajat Herran sinun Jumalas tykö ja kuulet hänen ääntänsä.
‌ʻOka moʻua koe ʻi he mamahi, pea kuo hoko ʻae ngaahi meʻa ni kotoa pē kiate koe, ʻio ʻi he ngaahi ʻaho ʻamui, kapau te ke tafoki kia Sihova ko ho ʻOtua, pea ke fai talangofua ki hono leʻo;
31 Sillä Herra sinun Jumalas on armollinen Jumala: ei hän sinua hylkää, eikä kadota sinua, ja ei hän unhota sinun isäis liittoa, jonka hän heille vannonut on.
(He ko Sihova ko ho ʻOtua, ko e ʻOtua ʻaloʻofa; ) ʻe ʻikai te ne liʻaki koe, pe fakaʻauha koe, pe fakangaloʻi ʻae fuakava ʻa hoʻo ngaahi tamai ʻaia naʻa ne fuakava ai kiate kinautolu.
32 Kysele entisiä aikoja, jotka ovat olleet sinun edelläs, siitä päivästä, jona Jumala loi ihmisen maan päälle, ja yhdestä taivaan äärestä niin toiseen ääreen: jos ikänä niin suuri asia tapahtunut on, eli senkaltaista on ikänä kuultu?
He ko eni, ke ke fehuʻi ki he ngaahi ʻaho kuo ʻosi, ʻaia naʻe ʻi muʻa ʻiate koe, talu ʻae ʻaho naʻe fakatupu ai ʻe he ʻOtua ʻae tangata ʻi māmani, pea fehuʻi mei he potu ʻe taha ʻoe langi ʻo aʻu ki hono potu ʻe taha, pe naʻe ʻi ai ha meʻa pehē ʻo hangē ko e meʻa lahi ni, pe kuo ai ha fanongo ki ha meʻa pehē?
33 Onko joku kansa kuullut Jumalan äänen puhuvan tulen keskeltä, niinkuin sinä kuullut olet, ja on elänyt?
Pe naʻe ai ha kakai naʻe fanongo ki he leʻo ʻoe ʻOtua ʻoku folofola mei he loto afi, ʻo hangē ko hoʻo ongoʻi, pea moʻui?
34 Eli onko Jumala koetellut mennäksensä ottamaan itsellensä kansaa kansan seasta, kiusauksilla, ja tunnustähdeillä, ja ihmeillä, ja sodalla, ja väkevällä kädellä, ja ojetulla käsivarrella ja suurilla peljästyksillä, niinkuin Herra teidän Jumalanne kaikki nämät tehnyt on teille Egyptistä sinun silmäis edessä.
Pe kuo finangalo ʻae ʻOtua ke ʻalu ʻo toʻo kiate ia ha kakai mei he lotolotonga ʻoe puleʻanga kehe, ʻi he ngaahi ʻahiʻahi, mo e ngaahi fakaʻilonga, ʻi he ngaahi mana, pea ʻi he tau, pea ʻi he nima māfimafi, pea ʻi he nima kuo mafao, pea ʻi he ngaahi meʻa fakailifia lahi, ʻo hangē ko e ngaahi meʻa kotoa pē naʻe fai ʻe Sihova ko homou ʻOtua kiate kimoutolu ʻi ʻIsipite ʻi homou ʻao?
35 Nämät olet sinä nähnyt, tietääkses, että Herra on ainoastaan Jumala; ja paitsi häntä ei yksikään muu.
Naʻe fakahā ia kiate koe, koeʻuhi ke ke ʻilo ko Sihova ko ia ko e ʻOtua; ʻoku ʻikai ha tokotaha mo ia,
36 Taivaasta on hän antanut sinun kuulla äänensä, opettaaksensa sinua, ja maalla on hän antanut sinun nähdä suuren tulensa, ja tulen keskeltä olet sinä kuullut hänen sanansa.
Naʻa ne ngaohi koe ke ke ongoʻi hono leʻo mei he loto langi, koeʻuhi ke ne akonakiʻi koe: pea naʻa ne fakahā kiate koe ʻi māmani ʻene afi lahi; pea naʻa ke ongoʻi ʻene ngaahi folofola mei he loto afi.
37 Että hän sinun isiäs on rakastanut, ja heidän siemenensä on valinnut heidän jälkeensä, ja vienyt ulos sinun Egyptin maasta kasvoillansa, ja suurela voimallansa,
Pea ko e meʻa ʻi heʻene ʻofa ki hoʻo ngaahi tamai, ko ia kuo ne fili ai honau hako ki mui ʻiate kinautolu, ʻo ne ʻomi koe kituaʻā ʻi hono ʻao ʻi hono mālohi lahi mei ʻIsipite;
38 Ajamaan ulos sinun edestäs suuret kansat, väkevämmät sinua, johdattaaksensa sinun siihen, ja antaaksensa sinulle heidän maansa perinnöksi, niinkuin se tänäpänä tapahtunut on.
Ke kapusi atu ʻae ngaahi puleʻanga mei ho ʻao, ʻoku lahi hake mo mālohi lahi ʻiate koe, ke ʻomi koe ki loto, ke foaki kiate koe honau fonua, ko ho tofiʻa, ʻo hangē ko ia he ʻaho ni.
39 Niin tiedä siis tänäpänä, ja pane mielees, että Herra on Jumala ylhäällä taivaassa, ja alhaalla maassa, ja ei yksikään muu,
Ko ia ke ke ʻilo he ʻaho ni, pea fakakaukau ki ai ʻi ho loto, ko Sihova ko ia ko e ʻOtua ʻi he langi ʻi ʻolunga, pea ʻi māmani ʻi lalo ni: ʻoku ʻikai mo ha tokotaha.
40 Ettäs pidät hänen säätynsä ja käskynsä, jotka minä tänäpänä sinulle käsken, että sinun ja sinun lapsilles sinun jälkees hyvin kävis, ja ettäs olisit pitkä-ijällinen maassa, jonka Herra sinun Jumalas sinulle antaa ikäpäivikses.
Ko ia ke ke tauhi ʻene ngaahi tuʻutuʻuni, mo ʻene ngaahi fekau, ʻaia ʻoku ou fekau ai kiate koe he ʻaho ni, koeʻuhi ke hoko ʻae lelei kiate koe, pea mo hoʻo fānau kimui ʻiate koe, pea koeʻuhi ke ke fakatolonga ai ho ngaahi ʻaho ʻi māmani, ʻaia ʻoku foaki kiate koe ʻe Sihova ko ho ʻOtua ʻo taʻengata.”
41 Silloin eroitti Moses kolme kaupunkia, sillä puolella Jordania auringon nousemisen puoleen,
Pea naʻe toki vaheʻi ʻe Mōsese ʻae kolo ʻe tolu ʻi he kauvai ki heni ʻo Sioatani ki he feituʻu hahake;
42 Että sinne pakenis, tietämätä lähimmäisensä kuoliaaksi löis ja ei ennen ole ollut hänen vihamiehensä; että hän pakenis yhteen niistä kaupungeista, ja eläis,
Koeʻuhi ke hola ki ai ʻae tāmate faainoa, ʻaia kuo tāmate lavenoaʻia ai hono kaungāʻapi, pea naʻe ʻikai fehiʻa kiate ia ʻi he ngaahi ʻaho kuo hili; pea koeʻuhi ʻi heʻene hola ki he kolo ʻe taha ʻoe ngaahi kolo ni ke ne moʻui ai:
43 Kuin oli Betser korvessa, lakialla maalla Rubenilaisten seassa, ja Ramot Gileadissa Gadilaisten seassa, ja Goan Basanissa Manasselaisten seassa.
Ko Peseli ʻi he toafa, ʻi he potu fonua toafa ʻoe faʻahinga ʻo Lupeni mo Lemoti ʻi Kiliati, ʻoe faʻahinga ʻo Kata mo Kolani ʻi Pesani, ʻi he faʻahinga ʻo Manase.
44 Tämä on se laki, jonka Moses Israelin lasten eteen pani.
Pea ko eni ʻae fono naʻe fokotuʻu ʻe Mōsese ʻi he ʻao ʻoe fānau ʻa ʻIsileli:
45 Ja nämät ovat todistukset, säädyt ja oikeudet, jotka Moses sanoi Israelin lapsille, lähdettyänsä Egyptistä,
Ko eni ʻae ngaahi fakamoʻoni, mo e ngaahi tuʻutuʻuni, mo e ngaahi fakamaau, ʻaia naʻe leaʻaki ʻe Mōsese ki he fānau ʻa ʻIsileli, hili ʻenau haʻu mei ʻIsipite,
46 Sillä puolella Jordania, laaksossa BetPeorin kohdalla, Sihorin Amorilaisten kuninkaan maalla joka Hesbonissa asui, jonka Moses ja Israelin lapset löivät lähdettyänsä Egyptistä,
‌ʻI he potu mai ʻo Sioatani, ʻi he potu māʻulalo ʻo hangatonu atu ki Pete Peoli ʻi he fonua ʻo Sihoni ko e tuʻi ʻoe kau ʻAmoli, ʻaia naʻe nofo ʻi Hesiponi, ʻaia naʻe teʻia ʻe Mōsese mo e fānau ʻa ʻIsileli, hili ʻenau haʻu mei ʻIsipite:
47 Ja omistivat hänen maansa, niin myös Ogin Basanin kuninkaan maan, kahden Amorilaisten kuninkaan, jotka sillä puolella Jordania asuivat, auringon ylenemistä päin,
Pea naʻa nau maʻu hono fonua, mo e fonua ʻo Oki ko e tuʻi ʻo Pesani, ko e tuʻi ʻe toko ua ʻoe kau ʻAmoli, naʻe ʻi he potu ki heni ʻo Sioatani ʻo hanga atu ki he hopoʻangalaʻā;
48 Aroerista Arnonin ojan reunalla, Sionin vuoreen asti, se on Hermon.
Mei ʻAloeli ʻaia ʻoku ʻi he matavai ʻoe vaitafe ko ʻAlanoni ʻo aʻu ki he moʻunga ko Saione, ʻaia ko Heamoni,
49 Ja kaiken lakian maan sillä puolella Jordania itään päin, lakeuden mereen asti, Pisgan vuoren alaisella puolella.
Pea mo e potu tafangafanga kotoa pē ʻi he potu ki heni ʻo Sioatani ʻo hanga ki hahake, ʻio, ʻo aʻu atu ki he tahi ʻoe toafa, ʻi lalo ʻi he ngaahi matavai ʻo Pisika.

< 5 Mooseksen 4 >