Job 16

1 And Job answereth and saith: —

Job vastasi ja sanoi:

2 I have heard many such things, Miserable comforters [are] ye all.

"Tuonkaltaista olen kuullut paljon; kurjia lohduttajia olette kaikki.

3 Is there an end to words of wind? Or what doth embolden thee that thou answerest?

Eikö tule jo loppu tuulen pieksämisestä, vai mikä yllyttää sinua vastaamaan?

4 I also, like you, might speak, If your soul were in my soul's stead. I might join against you with words, And nod at you with my head.

Voisinhan minä myös puhua niinkuin tekin, jos te olisitte minun sijassani; voisin sommitella sanoja teitä vastaan ja ilkkuen nyökytellä teille päätäni,

5 I might harden you with my mouth, And the moving of my lips might be sparing.

rohkaista teitä suullani ja tuottaa huojennusta huulteni lohduttelulla.

6 If I speak, my pain is not restrained, And I cease — what goeth from me?

Jos puhun, ei tuskani helpota, ja jos lakkaan, lähteekö se sillä?

7 Only, now, it hath wearied me; Thou hast desolated all my company,

Mutta nyt hän on minut uuvuttanut. Sinä olet hävittänyt koko minun joukkoni

8 And Thou dost loathe me, For a witness it hath been, And rise up against me doth my failure, In my face it testifieth.

ja olet minut kukistanut-siitä muka tuli todistaja-ja raihnauteni nousi minua vastaan, syyttäen minua vasten silmiä.

9 His anger hath torn, and he hateth me, He hath gnashed at me with his teeth, My adversary sharpeneth his eyes for me.

Hänen vihansa raateli ja vainosi minua, hän kiristeli minulle hampaitansa. Viholliseni hiovat katseitaan minua vastaan,

10 They have gaped on me with their mouth, In reproach they have smitten my cheeks, Together against me they set themselves.

he avaavat minulle kitansa ja lyövät häväisten minua poskille; kaikki he yhtyvät minua vastaan.

11 God shutteth me up unto the perverse, And to the hands of the wicked turneth me over.

Jumala jättää minut poikaheittiöiden valtaan ja syöksee minut jumalattomain käsiin.

12 At ease I have been, and he breaketh me, And he hath laid hold on my neck, And he breaketh me in pieces, And he raiseth me to him for a mark.

Minä elin rauhassa, mutta hän peljätti minut, hän tarttui minua niskaan ja murskasi minut. Hän asetti minut maalitaulukseen;

13 Go round against me do his archers. He splitteth my reins, and spareth not, He poureth out to the earth my gall.

hänen nuolensa viuhuvat minun ympärilläni. Hän halkaisee munuaiseni säälimättä, vuodattaa maahan minun sappeni.

14 He breaketh me — breach upon breach, He runneth upon me as a mighty one.

Hän murtaa minuun aukon toisensa jälkeen ja ryntää kimppuuni kuin soturi.

15 Sackcloth I have sewed on my skin, And have rolled in the dust my horn.

Minä ompelin säkin iholleni ja painoin sarveni tomuun.

16 My face is foul with weeping, And on mine eyelids [is] death-shade.

Minun kasvoni punoittavat itkusta, ja silmäluomillani on pimeys,

17 Not for violence in my hands, And my prayer [is] pure.

vaikkei ole vääryyttä minun käsissäni ja vaikka minun rukoukseni on puhdas.

18 O earth, do not thou cover my blood! And let there not be a place for my cry.

Maa, älä peitä minun vertani, ja minun huudollani älköön olko lepopaikkaa!

19 Also, now, lo, in the heavens [is] my witness, And my testifier in the high places.

Katso, nytkin on minun todistajani taivaassa ja puolustajani korkeudessa.

20 My interpreter [is] my friend, Unto God hath mine eye dropped:

Ystäväni pitävät minua pilkkanansa-Jumalaan minun silmäni kyynelöiden katsoo,

21 And he reasoneth for a man with God, And a son of man for his friend.

että hän hankkisi miehelle oikeuden Jumalaa vastaan ja ihmislapselle hänen lähimmäistään vastaan.

22 When a few years do come, Then a path I return not do I go.

Sillä vähän on vuosia edessäni enää, ja sitten menen tietä, jota en palaja."