Psalms 9
1 For the leader;’almuth labben. A psalm of David. With all my heart I will praise the Lord, all your wonders I will rehearse.
Davidin Psalmi, kauniista nuoruudesta, edelläveisaajalle. Minä kiitän Herraa kaikesta sydämestäni, ja luettelen kaikki sinun ihmees.
2 I will rejoice and exult in you, singing praise to your name, Most High;
Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, ja veisaan kiitosta sinun nimelles, sinä kaikkein ylimmäinen,
3 because backward my foes were turned, they stumbled and perished before you.
Ettäs minun viholliseni olet ajanut takaperin: he lankesivat ja hukkuivat sinun etees.
4 My right and my claim you have upheld, you did sit on the throne as a fair judge,
Sillä sinä saatat minun oikeuteni ja asiani toimeen: sinä istuit istuimelle, vanhurskauden tuomari.
5 rebuking the nations, destroying the wicked, and blotting their name out forever and ever.
Sinä nuhtelet pakanoita, ja kadotat jumalattomat: sinä pyyhit heidän nimensä pois aina ja ijankaikkisesti.
6 The foe is vanished, ruined forever, their cities destroyed, their memory perished.
Vihollisten hävitykset ovat lopetetut ijäisesti, ja kaupungit sinä kukistit heidän muistonsa on heidän kanssansa kadonnut.
7 See! The Lord is seated forever on the throne he established for judgment,
Mutta Herra pysyy ijankaikkisesti: hän on valmistanut istuimensa tuomioon.
8 ruling the world with justice, and judging the nations with equity.
Ja hän tuomitsee maan piirin vanhurskaudessa, ja hallitsee kansat oikein.
9 So the Lord proves a haven to the oppressed, a haven in times of trouble.
Ja Herra on köyhän turva: hän on turva hädän aikana.
10 Well may they trust you who know your name, for those who seek you, you never abandon.
Sentähden he sinuun toivovat, jotka sinun nimes tuntevat; sillä et sinä niitä hylkää, jotka sinua, Herra, etsivät.
11 Sing praise to the Lord, whose home is in Zion, declare his deeds among the nations.
Veisatkaat Herralle, joka Zionissa asuu: julistakaat kansoissa hänen tekonsa.
12 As avenger of blood, he keeps them in mind, he does not forget the cry of the wretched.
Sillä se joka kostaa verenvikoja, muistaa heitä, eikä unohda köyhäin parkumista.
13 Show me favour, Lord, see how my foes afflict me, lift me up from the gates of death;
Herra ole minulle armollinen, katso minun ahdistustani niiltä, jotka minua vihaavat, sinä joka ylennät minun surman porteista;
14 so I may, in your help exulting, tell forth your praise at the gates of Zion.
Että minä luettelisin kaikki sinun kiitokses Zionin tytärten porteissa, ja iloitsisin sinun avustas.
15 The nations are sunk in the pit which they made, in the net that they hid, their own foot is entangled.
Pakanat ovat vajonneet siihen hautaan, jonka he valmistivat: heidän jalkansa on käsitetty siinä verkossa, jonka he virittivät.
16 The Lord is revealed in the judgment he wrought, the wicked are snared in their own handiwork. (Selah)
Niin ymmärretään Herran tekevän oikeuden, koska jumalatoin juuri omissa kättensä töissä käsitetään; se on tutkisteltava asia, (Sela)
Jospa jumalattomat palajaisivat helvettiin, ja kaikki pakanat, jotka Jumalan unohtavat. (Sheol h7585)
18 For the needy will not be always forgotten, nor the hope of the helpless be lost forever.
Sillä ei hän köyhää peräti unohda, ja raadollisten toivo ei huku ijankaikkisesti.
19 Arise, Lord; don’t let them triumph: before your face let the nations be judged.
Nouse, Herra, ettei ihminen saisi valtaa: anna kaikki pakanat edessäs tuomittaa.
20 Strike them with fear, Lord: show the nations how frail they are. (Selah)
Herra, anna heille opettaja, että pakanat tuntisivat itsensä ihmisiksi, (Sela)
